Suomalaiset käyttävät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja plastiikkakirurgiaan. Kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään julkkisten ajanvietteestä, vaan kauneusleikkauksiin menevät myös tuiki tavalliset kansalaiset.
Siihen nähden on käsittämätöntä, miten likaista peliä alalla voi edelleen pelata viranomaisten silmien edessä. Ristiriita loistokkaan markkinoinnin ja todellisuuden välillä on rujo.
Tuore MOT:n dokumentti Kauneusleikkausten ruma puoli valottaa kahden tunnetun toimijan, The Look Clinicin ja Plastic Surgery Centerin toimintaan liittyviä epäkohtia.
Näitä kahta yhdistää se, miten vähän viranomaiset ovat tehneet puuttuakseen julki tulleisiin väärinkäytöksiin.
Mainitut yritykset eivät tietenkään ole ainoita, joiden toiminnasta löytyy epäkohtia.
Yle on selvittänyt kauneusalan kulissien takaista maailmaa tänä vuonna useassa jutussa. Selvityksen perusteella suuret rahat ja vähäinen valvonta ovat synnyttäneet alalle joitakin kyseenalaisia toimintamalleja.
Kirurgisia toimenpiteitä markkinoidaan kaunistellusti. Esimerkiksi Brazilian butt lift -leikkausta, eli rasvansiirtoa pakaroihin, pidetään alalla yleisesti vaarallisimpana plastiikkakirurgisena toimenpiteenä.
Maailmalla uutisoitiin viime aikoinakin uutisoitu useista siihen kuolleista asiakkaista. Suomessa esimerkiksi Plastic Surgery Center on kuvannut toimenpidettä asiakkailleen ”todella turvallisena”.
MOT:n selvityksessä tuli ilmi myös useita viitteitä veronkierrosta.
Plastiikkakirurgiset toimenpiteet ovat arvonlisäveron alaisia silloin, kun kyse on esteettisistä syistä tehdystä leikkauksesta. Erään plastiikkakirurgin mukaan tätä on kierretty esimerkiksi kirjaamalla potilaskertomukseen, että ”potilas kärsii” vaivastaan.
Verohallinnon tiedossa on aiemmilta vuosilta jopa klinikka, joka luokitteli kaikki tekemänsä rintojen suurennukset lääketieteellisesti perustelluiksi operaatioiksi.
Eräs MOT:lle puhunut asiakas kertoi puolestaan klinikan tarjonneen hänelle botox-hoidot alennuksella, jos asiakas antaisi lääkärin vääristellä hänen terveystietojaan.
Asiakkaan mukaan lääkäri diagnosoi hänelle ”liikahikoilun”. Diagnoosi oli keksitty, jotta pistoksiin tarvittavasta botuliinista saataisiin Kela-korvaus.
– Tämä oli puhdas huijaus, asiakas myönsi MOT:lle.
Kaikki klinikat tai edes useimmat eivät tietenkään toimi näin – mutta mätiä omenia on turhan helppo löytää.
Kun lääkärit taistelevat keskenään markkinaosuuksista huonosti valvotulla alalla, asiakkaat vedetään mukaan.
Toisin kuin useimmilla muilla aloilla, kauneusalalla asiakkaille tarjotaan usein rahanalaisia etuja markkinointia vastaan.
MOT:lle puhuneiden asiakkaiden kertomusten perusteella tämä ei rajoitu myönteiseen julkisuuteen. Välillä asiakkaita pyydetään haukkumaan kilpailijoita – vähintään epäsuorasti.
Tyypillinen tapa on kertoa, miten moitteettomasti klinikka A korjasi klinikka B:n huonon työnjäljen.
Kulissien takana osa plastiikkakirurgeista käyttää toisistaan kovaa retoriikkaa.
Yle on nähnyt viestinvaihdon, jossa yksi plastiikkakirurgisen klinikan toimitusjohtaja uhkailee kollegaansa rikosilmoituksilla ja kanteluilla. Toimitusjohtaja kirjoittaa ”sodasta”, ja kuinka hänen kollegansa tulee ”häviämään sen”.
Toiset kaksi kauneusalan lääkäriä puolestaan valmistautuvat MOT:n tietojen mukaan oikeudenkäyntiin, jossa kyse on muun muassa kilpailijan asiakkaiden potilastietojen urkkimisesta.
Esteettisen kirurgian alalla asiakkaalta vaaditaan sellaista, mikä ei muilla aloilla tulisi kysymykseen.
MOT:n dokumentissa kerrotaan 60-vuotiaasta Pentistä, jonka leikkaus menee hengenvaarallisella tavalla pieleen. Vasta leikkauksen jälkeen Pentille selviää, että hänet leikanneelta lääkäriltä puuttuu plastiikkakirurgian erikoislääkärin koulutus. Nykyisen lain mukaan myös yleislääkärit saavat tehdä plastiikkakirurgisia leikkauksia.
Valvirasta kerrotaan Ylelle, että plastiikkakirurgiseen leikkaukseen valmistautuvan asiakkaan kannattaisikin selvittää itse Julkiterhikistä, millainen koulutus häntä hoitavalla lääkärillä on.
Kärjistäen: asiakkaan pitäisi siis itse ottaa selvää toimenpiteen riskeistä, lainmukaisesta hinnoittelusta ja häntä hoitavan lääkärin koulutuksesta.
Vaikea ajatella, että esimerkiksi hammaslääkäriin menevältä asiakkaalta edellytettäisiin samaa.
Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus esteettisiä hoitoja koskevan lain muuttamisesta. Vielä ei tiedetä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Sekä Plastiikkakirurgiyhdistys että Valvira toivovat, että uusi laki toisi alalle nykyistä tiukemman sääntelyn.
