Ensimmäiset alueelliset turvallisuusarviot laadittiin vuonna 2018, jolloin tilanne oli erilainen kuin nyt. Elettiin aikaa ennen koronaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Kun suunnitelmien päivitys tänä vuonna oli ajankohtainen, Huoltovarmuuskeskus esitti toiveen, että uudistustyössä alueilla pohdittaisiin erityisesti huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, kertoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Taru Ruutiainen.
– Mietitään etukäteen mitä tehdään, ennen kuin häiriö on päällä, täsmentää Ruutiainen.
Näissä merkeissä Vaasassa kokoontui tänään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä.
Alueellisia eroja on, mutta yksi asia on yhteinen
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Taru Ruutiaisen mukaan raporteissa merkittävimmäksi riskitekijäksi nousivat energiahuollon ongelmatilanteet.
– Kriittisen infran häiriöt ovat maakunnasta riippumatta olennaiset, sanoo Ruutiainen.
Alueellisten riskiarvioiden konkreettisena tavoitteena on muodostaa alueiden toimijoiden kesken yhtenäinen käsitys siitä, kuinka häiriötilanteeseen voidaan varautua ennakkoon.
Riskiarvioiden top 5 riskit maakunnittain ovat:
Häiriöhyrrä harjoittaa kriisien hallintaan
Ongelmatilanteissa yksittäisilla toimijoilla on usein selkeä käsitys siitä, miten toimia. Tilanteen hallinnan ja ongelman ratkaisun kannalta olennaista on kuitenkin, miten eri tahot toimivat kriistilanteessa yhdessä.
Yhteistyötaitoja harjoittamaan on kehitetty uusi viranomaistyökalu nimeltään häiriöhyrrä.
Häiriöhyrrä on osallistava ryhmätyömuoto, jossa tarkastellaan eri toimialojen välistä yhteistoimintaa erilaisissa häiriötilanteissa. Tavoitteena on havaita yhteistoiminnan haasteet ja tarttua niihin jo etukäteen.
Hyrrää pyöriteltiin tänään Vaasassa ja se sai hyvän vastaanoton, kertoo ylitarkastaja Taru Ruutiainen.
– Porukka osallistui keskusteluun ja puhutiin juuri oikeista asioista, sanoo Ruutiainen.
