– Moni on multa kysynyt, että voiko näin muka tehdä ja onko tämä laillista, Airbnb-majoittaja Laura Hoisko kertoo.
Hän on yksi niistä majoittajista, jotka vuokraavat asuntoja tehdäkseen niillä bisnestä, rahaa. Suomen vuokranantajien lakiasiainjohtajan Tarik Ahsanullahin mukaan kyseessä on jo useamman vuoden ajan kasvussa ollut ilmiö. Pandemian aikana kysyntä hidastui, mutta nyt sitä taas riittää.
– Erilaiset elämäntilanteet ja esimerkiksi keikkatyöt ovat yleistyneet, mikä luo kysyntää lyhytaikaisille asumisratkaisuille, Ahsanullah selittää.
Eniten kysyntää ja sitä kautta myös tarjontaa on pääkaupunkiseudulla sekä Rovaniemellä. Etelässä kyse on esimerkiksi lyhyistä työhön tai opiskeluun liittyvistä asumistarpeista. Lapin pääkaupungissa kysyntä on taas selvästi turistiperustaista.
Joukkoon mahtuu monenlaista matkustajaa, sanoo Rovaniemellä viittä lyhytmajoituksessa olevaa asuntoa pitävä Hoisko.
– Pääsääntöisesti majoittujat ovat tavallisia ihmisiä, jotka tulevat lomamatkalle, työmatkalle tai vaikkapa tapaamaan sukulaisiaan.
Vaatii aina luvan
Toisin kuin voisi luulla, ei kiistellyn lyhytmajoitusbisneksen tekeminen vuokra-asunnoilla ole sen säännellympää kuin omistusasunnoillakaan. Ahsanullahin mukaan olennaisinta on, että jälleenvuokrauksesta on sovittu vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.
Mikäli tällaista sopimusta ei kuitenkaan ole, on vuokranantajalla lain mukaan oikeus purkaa vuokrasopimus luvattoman jälleenvuokrauksen vuoksi. Tällaisia tapauksia on käsitelty hovioikeudessa asti.
– Vuokralaisen ei siis missään nimessä kannata vuokrata asuntoa eteenpäin ilman vuokranantajan lupaa, edes viikonlopun ajaksi, Ahsanullah painottaa.
Airbnb-majoittaja Laura Hoisko lähestyy potentiaalisia vuokranantajia kertomalla suoraan, että hänen tarkoituksenaan on kalustaa asunto ja laittaa se lyhytaikaiseen majoitukseen. Kyselyt ovat poikineet suuren määrän kieltäviä vastauksia. Usein viesteihin ei tule lainkaan vastausta.
Hoisko ymmärtää epäilevän suhtautumisen, onhan lyhytmajoitustoiminta kerännyt viime vuosina paljon negatiivista mediahuomiota.
– On tullut vastauksia, joissa sanotaan, että sitten vuokra on kaksi kertaa korkeampi. Osa on kysellyt, että kuluuko asunto nopeammin, tai mitä jos siellä metelöidään.
Kunnossapito helpottuu
Sinnikkään yrittämisen jälkeen Hoisko sai kuitenkin muutamia positiivisen kiinnostuneita yhteydenottoja ja solmi vuokrasopimuksen yhteensä neljästä asunnosta. Yksi vuokranantajista on ulkomailla asuva Jussi Tanninen. Hänkin kertoo asian aiheuttaneen aluksi ristiriitaisia tunteita.
– Mietin, että miten pitäisi suhtautua. Selvittelin asiaa ja soittelin kavereille, jotka tietävät asiasta enemmän, Tanninen muistelee.
Tannisella oli aiempaa kokemusta vain pitkäaikaisista vuokralaisista. Punnittuaan asiaa, hän näki vuokrasuhteessa kuitenkin paljon hyvää. Tanninen uskoo, että esimerkiksi asunnon kunnossapito jouhevoituu nyt, sillä se on bisnestä tekevän vuokralaisen edun mukaista.
– Hänellä on aito intressi pitää asunto hyvässä kunnossa. Hän kiinnittää huomiota epäkohtiin herkemmin ja riittävän aikaisessa vaiheessa.
Tanninen arvelee, että asunnolla bisnestä tekevä vuokralainen myös huolehtii säntillisemmin vuokranmaksusta ja muista velvoitteista. Jos liiketoiminta kannattaa, kyseessä voi olla myös tavallista pidempiaikainen vuokralainen tai jopa ostajakandidaatti.
– Jos bisnes luistaa hyvin, voi olla, että majoittajan on hyvä hankkia asunto itselleen, eikä myyjän tarvi kantaa riskejä siitä, että asioista aletaan tapella jälkikäteen, useita asuntoja menneisyydessä myynyt Tanninen selittää.
Win-win-tilanne
Myös Suomen vuokranantajien lakiasiainjohtajan Tarik Ahsanullahin mukaan kyseessä on niin sanottu ”win-win-tilanne”, jossa voittavat sekä vuokranantaja että lyhytaikaismajoittaja.
Vuokranantajille ilmiön yleistyminen tarjoaa aiempaa enemmän vaihtoehtoja.
– Vuokralainen ottaa riskin ja hoitaa työn eli se on päävuokranantajan näkökulmasta sama kuin pitkäaikainen vuokralainenkin.
Ahsanullahin mukaan myöskään siinä ei ole perää, että lyhytvuokraus olisi riskialttiimpaa kuin pitkäaikainen vuokraus tai että lyhytaikaiset vuokralaiset esimerkiksi kohtelisivat asuntoja huonommin kuin pitkäaikaiset vuokralaiset.
Airbnb-majoittaja Laura Hoisko muistuttaa, että lyhytaikaisessa majoituksessa olevia tiloja esimerkiksi siivotaan verrattain useammin kuin tavallisia koteja. Mikäli majoittujat aiheuttavat vaurioita, tulee se nopeasti esille.
– He majoittuvat keskimäärin 2-5 päivää, joten jos jotakin sattuisi, se olisi aika pian poissa mielestä.