Aluehallintovirastot eri puolilla Suomea kohtelevat tapahtumia eri tavalla. Jotkut pitävät esimerkiksi tapahtumien väliaikaisten lavojen pystyttämistä rakentamisena, minkä takia toteuttajan on noudatettava valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta.
Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi ulkomaisille lavanrakentajille on hankittava suomalaiset veronumerot ja pidettävä työmaakokoukset.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on soveltanut rakennusalan sääntelyä tänä syksynä myös ainakin yhdessä sisätapahtumassa, Nordic Business Forumissa.
– Tiedustelimme aluehallintovirastosta useampaan otteeseen, sovelletaanko meidän tapahtuman rakenteiden pystyttämiseen näitä vaatimuksia, ja aluehallintovirastosta vastattiin, että kyllä, Business Forum Groupin toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen kertaa.
Tämän seurauksena katsomon mukana seurannut monikymmenpäinen kansainvälinen rakennustiimi marssitettiin verotoimistoon henkilökohtaisille ajoille hakemaan veronumerot.
– Tämä tuntui turhalta, ylimääräiseltä byrokratialta. Veronumerot liitettiin työntekijöiden kulkulupiin, ja muutenkin kyllä toimimme parhaamme mukaan aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaan. Silti minulla ei ole harmainta aavistusta, mitä tarkastaja olisi tuumannut, jos olisi paikalle tullut, Siefen summaa.
Tapahtumassa oli myös esiintymislavoja, mutta niitä rakennusalan sääntely ei ilmeisesti koskenut.
– Aluehallintovirastolta vajaa kaksi viikkoa ennen tapahtumaamme tulleen tiedotteen mukaan säännöstö koskee vain korkeiden lavojen rakentamista. Mutta mitään sentti- tai metrimäärää sieltä ei tullut. Me sitten tulkitsimme, että meidän lavat eivät ole korkeita lavoja.
Joutuuko Coldplayn lavatiimi hakemaan veronumerot?
Pitkin Suomea vaihtelevat tulkinnat hämmentävät ja huolestuttavat tapahtuma-alaa.
Alan keskusjärjestön Tapahtumateollisuuden toimitusjohtaja Sami Kerman pitää tilannetta raastavana.
– Tämä näyttäytyy sattumanvaraisena toimintana, ja toisaalta esimerkiksi veronumerovaade on perua ajalta, jolloin virolaisten työntekijöiden käyttö yleistyi Suomessa. Se istuu meidän alalle äärimmäisen huonosti. Eihän jollekin Rammsteinin lavatiimille edes makseta palkkaa Suomesta, Kerman mainitsee.
Esimerkiksi messujen näytteilleasettajat saattavat jatkossa jättää Suomen väliin, isommista stadion-kokoluokan bändeistä puhumattakaan.
– Coldplayn keikoille on myyty ensi kesälle 160 000 lippua. Sanotaanko heidän lavatiimille, että teidän pitää tulla etukäteen käymään Suomessa hakemassa veronumerot ja kokoustamaan kesken kiertueen? Voi olla iso haaste.
Esimerkiksi messujen näytteilleasettaja voi päätyä hallinnollisten hankaluuksien seurauksena priorisoimaan vaikkapa jonkun muun maan messuja ja kutsumaan asiakkaansa sinne.
Entistä tiukemman sääntelyn yleistyminen voi uhata jopa koko tapahtuma-alaa.
– Yhdenmukaisuuden puute on haastavaa, mutta vielä haastavampaa on se, jos tapahtumia ei enää voi järjestää lainkaan, Kerman tiivistää.
Valtakunnallisesti tapahtumatekniikan alalla toimivan Rajupajan tuotantojohtaja Sami Heikkilä toivoo niin ikään selkeyttä tilanteeseen.
– Tuntuu, että on ihan päivästä, tapahtuman sijainnista ja tilanteesta kiinni, mitä sääntöjä milloinkin noudatetaan. Se on hankalinta, ja linjaamattomuus syö mielestäni myös viranomaisen uskottavuutta.
Esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei ole ainakaan Heikkilän kokemuksen mukaan tähän mennessä juuri puuttunut tapahtumarakentamiseen.
Etelä-Suomessa noudatetaan aluehallintoviraston ylitarkastajan Mikko Vannisen mukaan jo vuonna 2019 tiedotettua linjaa.
– Tapahtumat ovat keskenään hyvin erikokoisia ja erilaisia stadionkonserteista toritapahtumiin. Viranomaisen edustajan on tapahtumakohtaisesti tulkittava, onko se joltain osin rakentamista, Vanninen perustelee mahdollisia eroja eri alueiden ja tapahtumien kesken.
Asiasta on tehty myös kirjallinen kysymys
Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirien vihreät kansanedustajat Saara Hyrkkö ja Maria Ohisalo esittivät rakennuslain tulkinnasta tapahtuma-alalla kirjallisen kysymyksen tiede- ja kulttuuriministerille lokakuun alussa.
Ministeri Sari Multala (kok.) on antanut kysymykseen vastauksen, jossa todetaan sosiaali- ja terveysministeriön selvittävän parhaillaan rakennustyön turvallisuutta koskevan sääntelyn ajantasaisuutta sekä siihen mahdollisesti tarvittavia muutoksia.
Muutosehdotukset valmistuvat Multalan vastauksen mukaan ensi vuoden aikana.
Ministeri toteaa vastauksessaan korona-ajan osoittaneen kulttuuri- ja tapahtuma-alan kuuluvan lainsäädännön väliinputoajiin.
Tekeillä olevan kulttuuripoliittisen selonteon onkin tarkoitus muun muassa tunnistaa tapahtuma-alan erityispiirteet ja selkeyttää alan kohtelua sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa.
Lava- ja katsomorakenteissa käytetään yleisesti samantyyppisiä telineosia kuin Espoon Tapiolassa toukokuussa sortuneessa sillassa.
Maailman suurimman telinevalmistaja Layherin Suomen maahantuoja kertoo Ylelle, että oikein, alkuperäisillä osilla koottujen ja lujuuslaskelmin varmistettujen rakenteiden sortumisvaara on häviävän pieni, olosuhteet ja oikea käyttö huomioiden.
Tapiolan silta oli koottu väärin, keskenään yhteensopimattomista osista.
