Mikkelissä nuorisotyöntekijöiden palkkaamisesta kouluihin on saatu hyviä kokemuksia.
Käytäntö sai alkunsa muutama vuosi sitten Mikkelin Lyseon koulusta ja Rantakylän koulusta, mutta se on viime vuosien aikana laajentunut. Tällä hetkellä Mikkelin ylä- ja yhtenäiskouluja työskentelee yhteensä seitsemän koulunuorisotyöntekijää.
Mikkelin opetusjohtaja Seija Mannisen mukaan tavoitteena on ollut muun muassa edistää kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä sekä ennaltaehkäistä poissaoloja ja kiusaamista. Oppilailta tulleen palutteen perusteella kouluarjessa on erityisesti tarvetta aikuiselle, jolla on aikaa oppilaiden kohtaamiseen.
– Erityisesti positiivista palautetta on tullut siitä, että on mukavaa, kun koulussa on aikuinen, joka ehtii tulla juttelemaan ja kysymään, mitä kuuluu, Manninen kertoo.
Toisin kuin opettajilla, koulunuorisotyöntekijöillä ei ole vastuuta opetuksesta eikä suurista ryhmistä. Sen vuoksi heillä voi olla opettajia enemmän mahdollisuuksia kohdata yksittäisiä oppilaita.
Hankkeista vakiintuneeseen käytäntöön
Koulunuorisotyöntekijöiden työtä on kehitetty ja ylläpidetty tähän asti pitkälti hankerahoituksella. Esimerkiksi vuosina 2021–2023 Mikkelillä on ollut käytössä opetus- ja kultturiministeriön myöntämää Sky-hankerahaa, jolla on voitu kehittää perusopetuksen sitouttavan kouluyhteistyön toimintamallia.
Koulut ovat lisäksi tehneet yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamkin kanssa.
Kokemukset koulunuorisotyöntekijöistä ovat kuitenkin olleet niin hyviä, että Mikkelin kaupunki on vakinaistamassa osan heistä vaiheittain. Ensi syksynä kaupunki vakinaistaa neljä koulunuorisotyöntekijää.
Etäopetuksen jäljet näkyvät monin tavoin
Seija Mannisen mukaan koronavuodet ovat jossain määrin muuttaneet koululaisten käytöstä. Esimerkiksi osalla oppilaista koulupoissaolojen määrä on kasvanut.
Koronapandemian aikana opiskelu tapahtui etänä ja omissa oloissa. Tämän vuoksi jotkut oppilaat ovat kokeneet sosiaaliset tilanteet aikaisempaa ahdistavampina, kun kouluissa on siirrytty takaisin lähiopetukseen.
Koulunuorisotyöntekijöistä on ollut apua paitsi poissaolojen kitkemisessä myös esimerkiksi kiusaamistilanteisiin puuttumisessa ja oppilaiden yksinäisyyden torjumisessa.
– Koulunuorisotyöntekijät ovat olleet rakentamassa esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria kouluissa, eli heistä on tullut hyvin tärkeitä työntekijöitä, Manninen sanoo.
