Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Keskiaikaisesta hammaskivestä voidaan saada selville, mitä Pälkäneellä syötiin satoja vuosia sitten

Keskiajalla Pälkäneelle haudattujen vainajien elämästä halutaan selvittää kaikki mahdollinen. Näytteitä tutkitaan muun muassa muinais-DNA-laboratoriossa Saksassa.

Kaksi naista on kontillaan maassa ja puhdistaa instrumenteilla maassa olevia ihmisen luita.
Kuvassa arkeologi Sanni Salomaa (vas.) ja osteologi Anniina Kuha tutkivat keskiaikaisia hautoja Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalla syksyllä 2023. Kuva: Ulla Moilanen

Museokeskus Vapriikissa Tampereella on käynnissä poikkeuksellinen tutkimushanke.

Tavoitteena on selvittää kaikki mahdollinen Pirkanmaalle Pälkäneelle keskiajalla haudatuista vainajista. Tutkittavina ovat 15 vainajan luut, jotka löydettiin kaivauksissa syksyllä 2022.

Erityisen hankkeesta tekee sen monitieteisyys. Luita tutkitaan monilla nykyaikaisilla menetelmillä, joista osa onnistuu vain Suomen ulkopuolella.

Luut on kaivettu esiin haudoista, joista vanhimmat ovat 1200-luvulta. Samalle paikalle rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen taitteessa Pyhän Mikaelin kirkko, jonka moni tuntee Pälkäneen rauniokirkkona.

Kumihanskoihin puettu käsi pitelee vanhaa kellertävää ihmisen hammasta.
Vanhoista luista ja hampaista saadaan paljon tietoa. Tämä hammas on kuulunut Pälkäneen rauniokirkon paikalle haudatulle vainajalle. Kuva: Ulla Moilanen

Vaikka luilla on ikää jopa 800 vuotta, niistä saadaan nykymenetelmillä paljon tietoa.

Yksi osa tutkija Ulla Moilasen johtamaa hanketta on DNA-tutkimus. Koska Suomessa ei ole muinais-DNA-laboratoriota, näytteet lähtevät tutkittavaksi Saksaan.

– Muinais-DNA-tutkimus voi kertoa esimerkiksi, ovatko kirkolle haudatut ihmiset sukua keskenään. Se on kiinnostavaa kaksoishautojen ja lähekkäisten hautojen tapauksessa, Ulla Moilanen sanoo.

Muinais-DNA-tutkimuksessa voidaan löytää myös taudinaiheuttajien DNA:ta. Se voi kertoa, mihin sairauksiin ihmiset ovat menehtyneet tai onko tuolloin ollut liikkeellä tarttuvia tauteja.

Hammaskivi analysoitiin Sveitsissä

Vainajien elämästä saadaan tietoa myös muilla konsteilla.

Stabiili-isotooppitutkimuksessa selvitetään eri alkuaineiden pitoisuuksia ihmisen luissa. Alkuaineita kertyy elimistöön syödyn ruoan ja juodun juomaveden mukana.

– Juomaveden tietyt alkuaineet voivat kertoa, mistä kallioperästä vesi on peräisin. Siten voidaan selvittää ihmisen liikkumista Suomen sisällä sekä Suomen ja ulkomaiden välillä, Ulla Moilanen kertoo.

Ravinnosta saadaan tietoa myös proteiinitutkimuksella. Sitä varten Ulla Moilanen matkasi viime vuoden vuoden lopulla Sveitsiin. Zürichin yliopiston laboratoriossa tutkittiin nykyihmisellekin tuttua harmia, hammaskiveä.

– Hammaskiveen jää konkreettisia merkkejä siitä, mitä ihminen on syönyt ja suuhunsa laittanut. Hyvällä tuurilla voi selvittää, minkä eläimen maitoa ihminen on juonut.

Pälkäneen rauniokirkko.
Pälkäneen rauniokirkon alueella on tehty monia kaivauksia. Ruotsalaiset veivät 150 vuotta sitten Pälkäneeltä ja muualta Suomesta yhteensä 80 suomalaisen pääkallot Ruotsiin rotututkimusta varten. Kallojen palauttaminen Suomeen on ollut vireillä vuosia, mutta asia on yhä kesken. Kuva on vuodelta 2022. Kuva: Antti Eintola / Yle

Mukana myös muinaistamperelaisia

Pälkäneelle haudattujen lisäksi tutkimukseen on otettu mukaan luita Tampereen Vilusenharjusta.

Vilusenharjussa eli viikinkiaikaan noin tuhat vuotta sitten pieni yhteisö, joka hautasi vainajansa kalmistoon. Kalmisto tuhoutui lähes kokonaan soranotossa 1940–1960-luvuilla.

Vanhoista kaivauksista on talletettu hieman luita, pääasiassa pääkallon kappaleita ja hampaita. Niitä on otettu mukaan tutkimukseen, jotta Tampereen muinaisista asukkaista saataisiin lisätietoa.

Se, mitä kaikkea vanhat luut tutkimuksissa paljastavat, selviää vuonna 2025, kun Vapriikki avaa uuden monitieteisen näyttelyn.