MOSKOVA Aurinkoisena pakkasaamuna marsalkka Georgi Žukovin ratsastajapatsaan juurelle kokoontuu joukko ihmisiä. Kukkia avataan kääreistä ja jaetaan. Väki on varsin iäkästä, nuoria tässä joukossa ei juuri näe.
Tarkoituksena on laskea kukkia Vladimir Leninin mausoleumin juurelle, sillä vallankumousjohtajan kuolemasta on tänään sunnuntaina kulunut 100 vuotta.
Tässä joukossa Leniniä ei muisteta verisenä neuvostodiktaattorina.
– Itse asiassa Vladimir Leninin hahmo on niin suuri, että sillä on ohittamaton merkitys paitsi Venäjälle myös koko maailmalla, sanoo Darja Mitina, yksi aamuisen kokoontumisen koollekutsujista.
Hän katsoo, että kehittyneimmätkin Euroopan maat voivat kiittää sosiaalisista standardeistaan Leninin johtamaa vuoden 1917 lokakuun vallankumousta.
Darja Mitina on entinen kansanedustaja ja Yhdistyneen kommunistipuolueen OKP:n keskuskomitean kansainvälisten asiain sihteeri.
Kyseessä on yksi Venäjän kommunistipuolueesta KPRF:stä irrottautuneista ryhmistä. Kuten niin usein kommunismin historiassa, Venäjälläkin ”skene” on hajalla.
Darja Mitina sanoo, että kommunismilla on tulevaisuus, Venäjällä ja maailmassa.
– Voi sanoa, että ensimmäinen kokeilu ei onnistunut, mutta edessä on toisia, joista tulee menestyksekkäämpiä, hän sanoo.
Toisen pienen kommunistipuolueen KPSS:n sihteeri Jevgeni Tibenin sanoo, että Lenin on hyvin ajankohtainen.
– Ihmiset ymmärtävät, että kapitalistinen järjestelmä sellaisenaan on kuluttanut itsensä loppuun. Meillä ei ole tulevaisuutta kapitalismin kanssa.
Hän katsoo, että kommunismi on saavutettavissa, kun kaikki vasemmistovoimat yhdistyvät.
Venäjällä muistutetaan mielellään, että Lenin tunnusti vuonna 1917 Suomelle itsenäisyyden. Miten nykykommunistit suhtautuvat Nato-Suomeen?
– Minä ajattelen, että Suomessa on samanlaisia työläisiä kuin Venäjälläkin. Minua ei erota suomalaisista työtätekevistä mikään, Jevgeni Tibenin asettelee sanansa.
Kuten moni venäläispoliitikko, Darja Mitina katsoo, että Natoon liittymällä Suomi on tehnyt itsestään Yhdysvaltain siirtomaan.
– Ajattelen, että rivisuomalaiselle ei ole mukavaa olla niin sanotusti alkuasukkaana uudessa siirtomaassa. Varoitamme vakavasti kaikkia eurooppalaisia, että se on vahingollinen tie.
Darja Mitina sanoo, että Lenin suhtautui Suomeen myönteisesti.
– Tiedämme, kuinka hellävaraisesti suomalaiset säilyttävät Leninin muistoa, kuinka paljon Suomessa on paikkoja, jotka liittyvät Leninin nimeen.
Hän ei nähtävästi ole kuullut, että Suomen viimeinen esillä ollut Leninin patsas siirrettiin Kotkassa varastoon lokakuussa 2022 ja että Helsingin Lenininpuisto vaihtaa nimeään.
Vallankumousjohtaja jätti vaikean perinnön
Ryhmä asettuu jonoon mausoleumia kohti. Poliisit eivät anna heidän kantaa lippuja mukanaan, joten ne kasataan Žukovin patsaan juurelle odottamaan.
Myöhemmin patsaalle alkaa kokoontua lisää väkeä. Mausoleumille odotetaan Venäjän kommunistipuolueen KPRF:n johtoa. Puolueen presidenttiehdokkaan Nikolai Haritonovin on määrä laskea kukkia mausoleumille. KPRF on Kremlille uskollinen oppositiopuolue.
Väkijoukossa patsaan luona ovat myös moskovalainen Julija Lyskova ja hänen ystävänsä Jelena Poljatšok lähikaupungista Himkistä. Nuoret ovat tulleet paikalle muistamaan merkittävää historian hahmoa, mutta neuvostokommunismia he eivät haikaile.
– Kommunismi oli tuolloin tosiaankin varsin ankaraa. Minusta tuntuu, että nyt on paremmin. Kommunismin aikaan oli vähän hyödykkeitä, niitä jonotettiin. Nyt kaikkea on paljon ja saatavilla, Julija Lyskova pohtii.
– Ellei Neuvostoliitto olisi hajonnut, meillä ei olisi vapautta, Jelena Poljatšok sanoo.
– Itse asiassa Venäjän federaatio ei ole Neuvostoliittoa huonompi. Siksi muistamme tuota maata ja elämme tässä maassa, joka on olemassa nyt.
Vladimir iljitš Uljanov eli Lenin (1870–1924) on Venäjän nykyisille vallanpitäjille vaikeampi hahmo kuin seuraajansa Josif Stalin. Stalinia voidaan juhlia Natsi-Saksasta saadun voiton takia. Hänen hallintonsa miljoonia uhreja ei sen sijaan mielellään muistella.
Lenin oli ennen kaikkea vallankumouksellinen, eikä Venäjän nykyjohto pidä vallankumouksista.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan juuri Leniniä voi pitää nyky-Ukrainan arkkitehtinä, siis sen valtion, jota vastaan Putinin Venäjä nyt käy sotaa.
Putinin mielestä Lenin loi valtiorakenteen, joka murensi Venäjän. Darja Mitina on pahoillaan Putinin näkemyksistä, joita hän pitää historiallisesti virheellisinä.
– Ei pidä unohtaa, että Putin kuten Jeltsinkin muovautui myöhäisen neuvostoajan puoluebyrokratiassa. Putinin muovautuminen poliitikkona tapahtui jo oligarkkisen suurporvariston vaikutuksen alaisena, Mitina selittää.
– Toisaalta näemme, että johtomme kykenee oppimaan virheistä, myös omistaan. Olen varma, että ennemmin tai myöhemmin tuo retoriikka muuttuu, hän sanoo toiveikkaasti.
Korjattu 22.1. klo 0:25 Tibeninin etunimi on Jevgeni, ei Gennadi, kuten tekstissä virheellisesti väitettiin.
