Rajaturvallisuusunioni eli rajavartioiden ammattiliitto pitää rajalakia tarpeellisena, koska voimassa olevat lait eivät anna tarpeeksi keinoja puuttua välineellistettyyn maahantuloon.
Unioni esittää lausunnossaan, että yleisjohtaja tai vähintään luutnantin arvoinen upseeri voisi tehdä päätöksen haavoittuvassa asemassa olevan maahantulijan kansainvälisestä suojelusta. Näin yksittäinen virkamies voisi keskittyä maahanpääsyn estämiseen ja maasta poistamiseen.
Unioni siis toivoo, että laissa määriteltäisiin tarkemmin kuka on velvollinen arvioimaan onko esimerkiksi lapsi suojelun tarpeessa vai ei.
Lastensuojelun Keskusliiton mukaan kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia on mahdoton tunnistaa esimerkiksi iän, vamman, sairauksien tai henkilöllisyysasiakirjojen perusteella.
Hallituksen lyhyt lausuntokierros niin kutsutusta käännytyslaista päättyy maanantaina.
Luonnos on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä, mutta myös ymmärrystä.
Kokoamme tähän juttuun keskeisimpiä poimintoja lausunnoista.
Suojelupoliisi: Laki on välttämätön
Poliisihallitus kirjoittaa omassa lausunnossaan, että se pitää esitystä ”perusteltuna” ja ”kannatettavana”.
Poliisihallituksen mukaan esityksellä voidaan torjua Suomeen kohdistuvaa Venäjän valtiollista välineellistä vaikuttamista ja se auttaa hallitsemaan rajaturvallisuutta.
Esimerkiksi Poliisihallitus nostaa lausunnossaan Viron rajalain.
Virossa laittomasti rajan yli tulleen ulkomaalaisen voi Poliisihallituksen hallituksen mukaan palauttaa ilman erillistä päätöstä valtioon, josta hän saapui. Tämä kuitenkin edellyttää, että ulkomaalainen olisi voinut saapua Viroon avoinna olevalta rajanylitysasemalta.
Supo on Poliisihallitusta suorempi lausunnossaan. Se pitää luonnoksessa esitettyä sääntelyä välttämättömänä, itse esitystä hyvin valmisteltuna ja tärkeänä, että luonnoksen sääntely tulisi voimaan niin pian kuin mahdollista.
Supo perustelee kantaansa maassa oleskelevien perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisella.
Myös presidentin kanslia jätti oman lausuntonsa. Kanslia korostaa, että tasavallan presidentin tulee olla tiiviisti mukana päätöksenteossa.
Ankaraa kritiikkiä Lastensuojelun Keskusliitolta
Lastensuojelun Keskusliitto kritisoi, miten esitysluonnoksessa on kiedottu hybridivaikuttaminen ja yleiset muuttoliikkeen uhkakuvat yhteen. Liiton mukaan luonnoksessa todetaan toistuvasti maahantulon Eurooppaan olevan kasvussa, vaikka tutkimustietoon ei viitata.
Hallitus on viime syksystä lähtien kertonut uhka-arvioista, joiden mukaan Suomeen kohdistuu merkittävä maahantulijoiden paine. Liitto toteaa, että sen on mahdotonta kommentoida, ovatko nämä arvioit realistisia.
Lapsiasiavaltuutettu pitää esitysluonnosta lapsen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta erittäin ongelmallisena, eikä kannata esityksen eteenpäin viemistä.
Valtuutetun mukaan luonnoksessa pyritään turvaamaan lapsen oikeudet, mutta ne eivät tosiasiallisesti toteudu, koska lapsilta voitaisiin estää pääsy maahan tai poistaa lapsi maasta.
Lisäksi lapsiasiavaltuutettu pitää erityisen ongelmallisena, että lapsilla ei olisi oikeusturvakeinoja käytettävänä, kuten oikeutta valittaa. Sääntely voisi johtaa myös siihen, että lapsi erotetaan perheestään.
Myöskään yhdenvertaisuusvaltuutettu ei kannata esityksen viemistä eteenpäin.
Suomen evankelis-luterilainen kirkkohallitus sanoo lausunnossaan, että hybridivaikuttamisen torjuminen on tärkeää, mutta kritisoi kuitenkin sitä, että esitys saattaisi rikkoa kansainvälisiä sopimuksia.
Kirkkohallitus katsoo, että turvaa hakevilla tulisi olla oikeus jättää turvapaikkahakemus.
Mitä pitäisi muuttaa, jotta laki voisi edetä?
Lakiluonnosta voidaan vielä muokata lausuntojen pohjalta. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan lakiehdotus vaatii vielä työstämistä.
Pöystin mukaan hallituksen esitysluonnos olisi mahdollista säätää poikkeuslakina, mutta perustuslakiin tehtävän poikkeuksen on oltava nykyistä täsmällisemmin rajattu.
Oikeuskansleri muistuttaa, että hallitus voisi turvautua esittämiinsä keinoihin poikkeuslain avulla vain, jos kansalliseen turvallisuuteen tai Suomen itsemääräämisoikeuteen kohdistuu vakava uhka.
Kyse on siis yhdestä viimesijaisimmista keinoista.
Pöystin mukaan esityksessä pitää vielä selventää, kuinka vakava ja minkä tyyppinen tieto riittää siihen, että ryhdytään kyseisen lain mukaisiin menettelyihin.
Luonnoksessa on myös Pöystin mukaan ristiriitoja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kanssa, ja nämä kohdat vaativat oikeuskanslerin mukaan vielä työstämistä.
