Työllisyyden hoidon rahat loppuvat kesään mennessä, jollei toukokuun jaossa saada lisää rahaa työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM).
Etelä-Savon TE-palveluiden ennakointiasiantuntija Merja Toijonen arvioi, että jaettavissa oleva lisämääräraha on joka tapauksessa varsin pieni koko Suomen tarpeisiin nähden.
Rahoitus on vähissä kaikkialla Suomessa, mutta alueiden välillä on eroja.
Esimerkiksi Etelä-Savon ely-keskuksella on tälle vuodelle TEMin myöntämää TE-palvelurahoitusta käytettävissä vajaat 7 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna rahaa oli käytettävissä 2,4 miljoonaa enemmän.
Palvelurahoituksesta kustannetaan muun muassa starttirahat, koulutuspalvelut ja palkkatuet. Esimerkiksi kotoutumiskoulutukset ovat vieneet enemmän TEMin myöntämää rahaa kuin osattiin arvioida, Toijonen sanoo.
Eniten palkkatukea hyödyntävät yhdistykset ja järjestöt. Etelä-Savossa 37 prosenttia palkkatuen saajista työskentelee yksityisillä yrityksillä.
Järjestöt ovat jo aiemmin todenneet, että palkkatuen loppuminen olisi katastrofi nuorten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.
Palkkatuki mahdollistaa myös oppisopimuskoulutusta ja yrittäjyyttä
Palkkatuella työllistettyjä on pelkästään vajaan 145 000 asukkaan Etelä-Savossa tällä hetkellä noin 960. Heistä noin 150–160 on starttirahalla toimivia yrittäjiä.
Noin sata palkkatuen saajaa on oppisopimuskoulutuksessa.
Starttiraha on palkkatuen muodoista niin sanotusti tehokkain: kolmen kuukauden jälkeen tuen loppumisesta, sen saajista valtaosa on edelleen työelämässä ja vielä parin vuoden kuluttuakin yli 90 prosenttia.
– Starttirahan vaikuttavuus on kaikkein paras. Sen pitäisi olla viimeinen, josta säästetään rahaa, Toijonen sanoo.
Muista kuin oppisopimuksella tai starttirahalla palkkatukityöllistetyistä työelämään on jäänyt kolmen kuukauden jälkeen noin puolet.
Palkkatuen saajissa on myös henkilöitä, joilla työllistymisen esteenä on esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Määrää ei voi siis pitää huonona.
Työvoimapalvelut murroksessa
Ensi vuoden alusta työvoimapalveluista vastuussa ovat kunnat. Kunnat saavat työvoimapalveluiden rahoituksen valtionosuuksina, muiden valtionosuuksien mukana.
On siis kuntien päätettävissä, kuinka paljon rahaa työllisyyspalveluihin laitetaan.
Toijonen ei näe, että uudistuksen myötä työvoimapalveluiden tuet ainakaan kasvavat.
Viime vuonna palkkatukea uudistettiin niin, että sama ihminen ei voi saada palkkatukea peräkkäin samaan työpaikkaan, vaan välillä on oltava kolmen vuoden jäähy. Tämä säännös ei kuitenkaan koske alentuneesti työkykyisen palkkaamista.
Toijonen ei pidä sinänsä huonona sitä, että palkkatukipaikkoja ei ketjuteta.
Palkkatuki on tarkoitettu väliaikaiseksi työllistymisen tueksi ja tavoite avoimille työmarkkinoille työllistymisestä on oltava ensisijainen.
Muokattu lausetta 24.5. klo 8.25: Lause ”Toisaalta palkkatuen saajat ovat usein heitä, joilla on työllistymisen esteenä esimerkiksi sosiaalisia ongelmia” muutettu muotoon ”Palkkatuen saajissa on myös henkilöitä, joilla työllistymisen esteenä on esimerkiksi sosiaalisia ongelmia.”
