Vaasa laittaa oopperatuotannon tauolle vuosiksi 2026–2027. Syynä ovat säästöt.
Oopperasäästöjen yhteydessä todetaan, että kyse on toiminnan tauosta eikä lopettamisesta.
– Nyt lähdetään säästöihin mukaan ja pidetään parin vuoden tauko, sitten Vaasassa nähdään toivottavasti jälleen oopperaa, sanoo Vaasan kaupunginteatterin johtaja Seppo Välinen.
Käytännössä taukokin tarkoittaa kuitenkin sitä, että uutta oopperaa ei nähdä vuoden 2025 produktion jälkeen ainakaan ennen vuotta 2029.
– Jos rahoitusta tulee, niin uutta oopperaa aletaan suunnitella 2028. Ja seuraava ooppera sitten nähtäisiin vuonna 2029, Välinen toteaa.
Tosca tammikuussa 2025
Vaasan kaupunginteatteri tiedotti maanantaina, että vuonna 2025 se tuottaa näyttämölle Giacomo Puccinin Toscan.
Klassikko-oopperan päärooleissa nähdään oopperalaulajat Reetta Haavisto, Waltteri Torikka ja Mika Pohjonen. Kapellimestariksi vaasalaiset saavat kapellimestari Anna-Maria Helsingin.
Ooppera tehdään yhteistyössä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa ja sen kuorona toimii Vaasan oopperayhdistyksen kuoro.
Toscan ensi-ilta on tammikuussa 2025.
Vaasan oopperan edellinen produktio oli Leevi Madetojan Pohjalaisia vuonna 2023.
Kantaesityksiä jopa vuosittain
Pohjalaismaakunnissa alueelliset oopperatuotannot ovat tuttu juttu.
Vaasalaisten tuleva produktio on kansainvälisesti tuttu klassikko-ooppera, mutta esimerkiksi Ilmajoen musiikkijuhlat tuottaa uusia kotimaisia kantaesityksiä parin vuoden välein.
Ilmajoella odotetaan uutta oopperaa taas tapahtuman 50-vuotisjuhlavuodelle 2025. Tänä vuonna ohjelmistossa on vielä viime vuoden kantaesitys, Eeva Kontun säveltämä Armi.
Korsholman musiikkijuhlat puolestaan tuo Teuvalle Uljas Pulkkiksen säveltämän Tove Teuvalla -kantaesityksen elokuussa. Kokkolassa Keski-Pohjanmaan kamarioopperalla on lokakuussa Olli Kortekankaan Isfåglarna-oopperan ensi-ilta.
Ilmajoen musiikkijuhlat kertoi keväällä talousvaikeuksistaan. Tapahtuma sai tälle vuodelle valtionavustusta 90 000 euroa, mikä on 5 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Lisäksi taloustilanteen takia järjestettiin tukikonsertti, jossa solistit esiintyivät ilman korvausta.
– Toistasataa tuhatta euroa olemme tuoneet jo budjettia alaspäin. Kaikesta pitää säästää, eikä mitään tilata enää ensimmäisestä paikasta, vaan kilpailutetaan, sanoo toiminnanjohtaja Sari Hanka.
Vaikka rahoituksessa pitää Hangan mukaan varautua yhä vaikeutuvaan tilanteeseen, antoi tukikonsertti toivoa:
– Se antoi uskoa, että meillä on yleisöä ja ennen kaikkea myös solistit pitävät tapahtumaamme tärkeänä. Nyt mietitään, mitä voidaan tehdä toisin, mutta niin, ettei taide kärsi, Hanka sanoo.
Työllistävät tuotannot
Taiteen edistämiskeskuksen Taiken taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho sanoo, että alueellisilla oopperatuotannoilla on varsin suuri suoraan työllistävä vaikutus.
Tuotannot työllistävät paitsi muusikoita, myös monia muita alan ammattiryhmiä.
– Suoraan yksittäisiin tuotantoihin kohdistuvia laskelmia ei ole tehty, mutta meillä on tilastodataa, joka kertoo oopperatuotantojen aluetaloudellisista vaikutuksista. Ne osoittavat, että kerrannaisvaikutukset tämän suuntaisissa tuotannoissa ovat suuria, sanoo Terho.
Pohjanmaan maakunnat näyttäytyvät oopperatuotantojen osalta mielenkiintoisina alueina.
Yleisimmin Taiken oopperatuotannoille myöntämät erityisavustukset liikkuvat 20 000 ja 50 000 euron välillä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kamarioopperayhdistys sai tänä vuonna 25 000 euroa. Tove Teuvalla -oopperaa tuottavalle Teuvalaisen Kulttuurin tuki ry:lle Taike myönsi 20 000 euroa.
Vaasaan Toscan ohjaava kaupunginteatterin johtaja Seppo Välinen toteaa, että toimintaa tukemaan saavat toki tulla yksityisetkin tahot halutessaan.
– Olisi mitä mainiointa, että nähtäisiin maakunnallisen oopperan erityisarvo. Eli mielellään kaikki, jotka rakastaa oopperaa, yhteys minuun ja aletaan miettiä, miten ooppera saataisiin pidettyä täällä.
”Haaskausta, jos työtilaisuuksia ei ole”
Muusikkojen liiton hallituksen jäsen, oopperalaulaja Reetta Ristimäki on huolissaan, jos maakunnallisia oopperaesityksiä vähennetään.
Laulajien työllistymiselle kaikki esitykset ovat tärkeitä, hän sanoo.
– On haaskausta, jos työtilaisuuksia ei ole. Kaikki maakunnalliset esitykset ovat valtavan tärkeitä.
Ristimäki johtaa Greta Tuotantoa, joka tuottaa ympärivuotisesti musiikkiteatteri- ja oopperaesityksiä ja luotsaa Helsingin oopperakesä -festivaalia.
Ristimäki pelkää, että kulttuurialan leikkaukset tulevat olemaan rajuja tällä hallituskaudella. Hän toteaa, että kulttuurin rahoitus valtion budjetista on reippaasti alle prosentti, ja jokainen siihen sijoitettu euro saadaan takaisin noin kolminkertaisena.
– Tuntuu hölmöläisen hommalta ajaa korkeasti koulutettuja ammattilaisia kortistoon nostamaan sosiaalitukia sen sijaan, että he saisivat käyttää esimerkiksi maakuntaoopperoiden tuotannoissa nämä maassamme muutenkin vähäiset tilaisuudet tehdä työtään, jota varten heille on verovaroin kustannettu korkeakoulutus, Ristimäki toteaa.
