Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tällaisia törkyviestejä sai urheilija, joka pyysi yrityksiä sponsoreiksi

Paraurheilussa sponsorirahat ovat tiukassa vähäisemmän näkyvyyden vuoksi. Lisäksi yhteistyökumppaneiden löytymistä vaikeuttaa edelleen asenneongelmat vammaisuutta kohtaan.

Parajousiampuja Jenna-Maria Pekkonen sai tyrmääviä vastauksia tiedustellessaan yritysten mahdollisuuksia tukea hänen urheilu-uraansa. Video: Tanja Heimonen/ Yle

Emme ala minkään vammaisen tukijaksi, se olisi imagollemme valtava haitta.

Kiitos mielenkiinnosta, mutta emme halua alkaa minkään vammaisen sponsoriksi.”

Ei, emme tue vammaisia.

Tällaisia vastauksia lappeenrantalainen jousiampuja Jenna-Maria Pekkonen sai sähköpostiin, jossa hän tiedusteli yritysten mahdollisuuksia tukea hänen urheilu-uraansa.

Jousiampuja katsoo kameraan.
Pekkonen löysi lajin pariin vasta muutama vuosi sitten, mutta on kehittynyt nopeasti. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Pekkonen on menettänyt geneettisen sairauden vuoksi liikuntakykynsä ja istuu sen vuoksi pyörätuolissa. Hän harjoittelee tavoitteellisesti ja tähtää parajousiammunnan kansainväliselle huipulle.

Varusteet, valmentautuminen ja kilpailut kuitenkin vaativat paljon rahaa, minkä vuoksi työkyvyttömyyseläkkellä oleva Pekkonen on etsinyt tukijoita niin paikallisista kuin valtakunnallisistakin yrityksistä. Kymmenistä yhteydenotoista huolimatta tulos on ollut laiha.

– Yritykset olisivat valmiita tukemaan vammattomia, mutta vammaisia ei haluta tukea. Törkeintä minusta on vedota siihen, että vammaisuus häiritsisi yrityksen imagoa, kertoo Pekkonen.

Yle on nähnyt Jenna-Maria Pekkosen saamia vastauksia.

Jousiammunnan kustannukset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle Jenna-Maria Pekkoselle iso kuluerä. Video: Tanja Heimonen/ Yle

– On käsittämätöntä kuulla, että osa urheilijoista kohtaa vielä nykyäänkin tällaista vastaanottoa. Yleisesti ottaen paraurheilun arvostus on ollut kasvussa ja yhteiskumppanit kokevat paraurheilun edustamien arvojen olevan arvokkaita ja tukevan heidän omaa toimintaansa, sanoo kehittämispäällikkö Katja Saarinen Suomen Paralympiakomiteasta.

Jousiampuja valmiina tähtäämään maalitauluihin.
Jenna-Maria Pekkonen harjoittelee jousiammuntaa kaksi kertaa päivässä. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Vammaisurheilijan on muutoinkin merkittävästi vaikeampaa saada sponsoreita vammattomaan urheilijaan nähden. Yhteistyökumppaneiden puute on Saarisen mukaan maailmanlaajuinen.

– Paraurheilun vähäisempi näkyvyys on yksi syy, miksi yritykset kokevat, että eivät saa samaa hyötyä tukemalla paraurheilua, sanoo Katja Saarinen Suomen Paralympiakomiteasta.

Katso Pekkosen tyylinäyte Lappeenrannassa Muukon jousiampumaradalla. Video: Tanja Heimonen/ Yle

Vain harva elättää itsensä urheilemalla

Suomen Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Katja Saarisen arvion mukaan Suomessa on vain kourallinen paraurheilijoita, jotka voivat elättää itsensä urheilemalla.

Parhaimmassa asemassa on yleisurheilu, joka on saanut näkyvyyttä ratakelaaja Leo-Pekka Tähden menestyksen myötä.

Tähden managerina toimiva Jukka Virtanen sanoo, että sponsorirahat ovat sidoksissa paraurheilun saamaan julkisuuteen. Sosiaalinen media on myös muuttanut yritysten tapaa ostaa näkyvyyttä.

– Elämme pinnallista aikaa, jossa korostuu terve, hyvännäköinen ja pystyvä ihminen, sanoo Jukka Virtanen.

Jousiampuja tähtää maalitauluihin.
Tänä vuonna Pekkosen tähtäimessä ovat SM-kilpailut Tampereella elokuussa. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Toisaalta yritysten rahat ovat inflaation vuoksi tiukalla koko sponsorointialalla, sanoo Sponsorointi & Tapahtumat ry:n operatiivinen johtaja Laura Sandström. Euroja löytyy lähinnä superhuipuille, joiden kautta näkyvyyttä saadaan enemmän.

– Markkinoinnissa pitäisi hyödyntää enemmän tarinoita, joita paraurheilijoilla on taustallaan, sanoo Laura Sandström Sponsorointi & Tapahtumat ry:stä.

Vammaisurheilua kohtaan olevaa laajempaa asenneongelmaa Sandström ei tunnista, vaan toivoo yritysten ikävien vastausten olevan yksittäistapauksia.