Opettajalla on vaikutusta lukiolaisten kurssivalintoihin ja siihen, mitä aineita opiskelijat kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa. Tästä Tampereella sijaitsevan Tammerkosken lukion abiturientillä Evie Syreenillä, 18, on kokemusta.
– Minulla oli tosi monta mielenkiintoista reaalia, jotka olisin halunnut kirjoittaa. Sieltä tippui ne aineet, joiden opettajat olivat sellaisia, että en joko tullut toimeen heidän kanssaan tai sitten he eivät osanneet opettaa sillä tavalla, millä opin.
Samaa mieltä on myös oululainen Kastellin lukion toisen vuosikurssin opiskelija Veera Vuori, 17.
– Kirjoitan biologian opettajan perusteella. Meillä on täällä meidän lukiossa ihana ja välittävä biologian opettaja. Tietenkin, jos en yhtään tykkäisi biologiasta, niin en olisi kirjoittanut, mutta kyllä sillä opettajalla oli siinä vaikutusta, Vuori sanoo.
Opettajalla merkitystä hyvässä ja pahassa
Syreeni ja Vuori eivät ole ainoita, jotka ajattelevat opettajalla olevan väliä niin hyvässä kuin pahassa. Yle kysyi lukijoilta ajatuksia lukio-opettajan vaikutuksesta kurssivalintoihin ja lopulta myös kirjoituksiin.
Vastaajia oli yhteensä vajaa 300 henkilöä eri puolilta Suomea. Moni vastaajista ei ollut vielä valmistunut lukiosta.
Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että he ovat valinneet lukiokursseja opettajan perusteella. Moni myös kertoi, että nämä kurssivalinnat ovat lopulta vaikuttaneet siihen, mitä he ovat kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa.
Jutussa on vastanneiden kommentteja. Sitaatit ovat anonyymejä, mutta henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
Onhan se fakta, että oppilaiden keskuudessa kiertää tietoa siitä, minkälaisia eri opettajat ovat, olisi kyse sitten tiukkuudesta, opetuksen laadusta tai tehtävien määrästä. Tästä sitten valitaan oman mieltymyksen mukaan.
Kun opettaja osaa opettaa kiinnostavasti ja saa hyvän tunnelman luokkaan, niin se innostaa minua.
Eri opettajilla on erilaiset opetustyylit. Jos tiedän lukuaineen tai aiheen olevan haastava, tiedän tarvitsevani enemmän selitystä tai apua ymmärtämiseen.
Vaikutusta jopa alanvalintaan
Osa lukijoista kertoi Ylelle, että heidän lukio-opettajansa on vaikuttanut jopa heidän alanvalintaansa.
Lopetin kemian lukemisen opettajani takia, koska en ymmärtänyt hänen opetuksesta oikeastaan mitään. Lääkisunelmani musertui.
Kiinnostukseni ja rakkauteni historiaan syntyi täysin opettajan ansiosta. Kirjoitin reaalissa lähinnä historiaa ja valmistuin lopulta yliopistostakin pääaineenani historia.
Myös tamperelainen Evie Syreeni kertoo, että hänen opettajillaan on ollut vaikutusta alanvalintaan. Syreeni kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, yhteiskuntaopin ja psykologian. Kevään yhteishaussa hän hakeutui opiskelemaan Tampereen yliopistoon hallintotieteitä ja Helsingin yliopistoon oikeustieteitä.
– Meidän koulun yhteiskuntaopin opettaja on esimerkiksi yksi syistä, minkä takia päädyin hakemaan hallintotieteitä, Syreeni kertoo.
Kaikkea vastuuta ei voi sysätä opettajalle
Opettajan vaikutusta oppimiseen ja motivaatioon on tutkinut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Eija Pakarinen. Hänen mukaansa niin myönteisistä kuin kielteisistä kokemuksista jää muistijälki, joka voi heijastua oppimistilanteisiin jatkossa.
– Kaikuvatko opettajan kielteiset sanat päässämme, esimerkiksi että ei sinulla ole matikkapäätä? Yhtä lailla myönteisistä oppimiskokemuksista jää muistijälki, että joku uskoi minuun. Meillä kaikilla on kokemuksia erilaisista opettajista oman koulu-uramme varrelta.
Pakarinen kertoo, että opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta on tehty paljon tutkimusta. Esimerkiksi tiedetään, että oppimisympäristö, joka tukee psykologisia perustarpeita, kuten autonomiaa, yhteenkuuluvuutta ja pärjäämisen kokemuksia, vahvistaa oppimista, motivaatiota ja hyvinvointia.
– Tiedetään myös, että tunteet tarttuvat päivän aikana eli opettajan innostus ja positiiviset tunteet heijastuvat oppijoihin ja yhtä lailla kielteiset tunteet tarttuvat opettajan ja oppijoiden välillä.
Pakarinen muistuttaa, että vaikka Suomessa opettajankoulutus on kansainvälisestikin vertailtuna huipputasolla, pelkkä asiaosaaminen ei riitä. Opettajan tulisikin miettiä, miten tehdä oppimisesta merkityksellistä ja motivoivaa. Näitä taitoja harjoitellaan esimerkiksi yliopiston opettajankoulutuksessa.
– Opettajalta vaaditaan taitoja kohdata erilaisia oppijoita ja heidän tarpeitaan. Haasteena on tietenkin se, kun luokassa on hyvin erilaisia oppijoita, Pakarinen sanoo.
Pakarinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka opettajilla on iso vaikutus oppimiseen, kaikkea vastuuta ei voi kuitenkaan sysätä heille.
– Totta kai tulee muistaa se, että vaikka opettajalla on iso rooli oppimisen ohjaamisessa, niin kuitenkin oppijoilla on viime kädessä vastuu siitä omasta oppimisestaan. Oppiminen on kovaa työtä.
Opettajilta läheisempää otetta
Lukiolainen Veera Vuori kertoo, ettei häneltä ole jäänyt mielenkiintoisia kursseja käymättä opettajan takia.
– Meillä on kurssitarjottimella tosi laajasti opettajia ja on valinnanvaraa.
Aina koulusta ei kuitenkaan löydy sellaista opettejaa, joka vastaisi omia toiveita. Tamperelaisella Evie Syreenillä on tähän ratkaisu.
– Olen tehnyt tosi paljon verkossa kursseja, jos meidän koulussa on ollut sellaisia opettajia, jotka eivät osaa opettaa sillä tavalla, millä itse opin tai sitten henkilökemiat eivät ole kohdanneet.
Syreeni kertoo kaivanneensa joiltakin lukio-opettajilta hieman enemmän läheisempää otetta ja vähemmän pelkkien tehtävien tekemistä tunneilla. Hänestä opettajien tulisikin kuunnella enemmän oppilaiden toiveita opetuksen toteuttamiseen.
Oululainen Veera Vuori sen sijaan toivoo, että opettajat näkisivät oppilaat enemmän yksilöinä.
– Isoissa lukioissa on paljon opiskelijoita, mutta pitäisi pyrkiä silti yksilölliseen opetukseen. Opettajan roolin pitäisi olla kannustava, jotta se ylläpitäisi opiskelijoiden motivaatiota, Vuori sanoo.
