Euroopan avaruusjärjestön uusi kantoraketti Ariane 6 on toimittanut onnistuneesti satelliitteja kiertoradalle, kertoo uutistoimisto AFP.
Raketti lähti kello 22 loppuillasta Suomen aikaa avaruuteen Kouroun avaruuskeskuksesta, Ranskan Guayanasta. Lähtö sujui ongelmitta. Apuraketit irtosivat suunnitellusti 60 kilometrin korkeudessa.
AFP:n mukaan raketin mukana matkanneet satelliitit olivat perillä kiertoradalla reilu tunti laukaisun jälkeen. ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher sanoi lennon olleen historiallinen päivä Euroopalle.
Lennon loppupuolella raketti kuitenkin poikkesi lentoradaltaan, eikä se onnistunut palamaan ilmakehään suunniteltua reittiään pitkin.
Tällä kertaa oli poikkeuksellisen paljon pelissä.
ESA:n edellinen kantoraketti Ariane 5 lensi viimeisen kerran viime kesänä. Se ehti kolmen vuosikymmenen aikana lentää onnistuneesti avaruuteen 117 kertaa. ESA:lla on käytössä myös kevyempi Vega C -kantoraketti, mutta sen laukaisu epäonnistui joulukuussa 2022 ja seuraava lento on mahdollisesti loppuvuodesta.
Yhteistyö venäläisten kanssa loppui Venäjän sotaan Ukrainassa.
ESA ehti siis olla ilman omaa kantorakettia vuoden. Epäonnistuminen olisi ollut kova kolaus avaruusjärjestön luotettavuudelle.
Ariane 6 piti ottaa käyttöön jo vuonna 2020, mutta eri syiden takia valmistuminen myöhästyi neljä vuotta.
ESA:n on kuluneen vuoden aikana pitänyt turvautua muiden palveluihin. Eurooppalaisia satelliitteja ovat lennättäneet muun muassa SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketit.
Ariane 6 on kehittyneempi versio edeltäjästään ja siitä on kaksi versiota. Vahvempi versio pystyy viemään geostationäärisille radoille eli 35 000 kilometrin korkeuteen yli 10 tonnin lastin. Geostationäärisellä radalla on muun muassa sääsatelliitteja.
Matalammalle, muutaman sadan kilometrin korkeuteen se pystyy viemään yli 20 tonnin lastin. Ylemmän vaiheen moottorin ansiosta se pystyy laskemaan satelliitteja ulos eri korkeuksilla.
Ariane 6 on kertakäyttöinen toisin kuin Falcon-raketit.
Ensilennoilla huono tilasto
Kantorakettien laukaisut eivät historian valossa ole olleet järin onnistuneita. Lähes puolet niistä on päättynyt epäonnistumiseen.
Ariane 5:n neitsytlennolla raketti alkoi huojua radallaan vain 40 sekunnin lennon jälkeen, jolloin se tuhottiin. Lennon lastina olleissa satelliiteissa oli mukana suomalaista osaamista.
Ariane 6:n lastina on 17 satelliittia, joista 11 on eri yliopistojen mikrosatelliitteja.
Onnistuneen ensilennon jälkeen Ariane 6 laukaistaan tänä vuonna vielä kerran. Ensi vuodelle on kirjattu kuusi lähtöä, vuonna 2026 Ariane 6 lentää kahdeksan kertaa.
Kello 23.36 täydennetty uutiseen tieto satelliittien toimittamisesta.
Kello 5.13 täydennetty tieto lennon poikkeamasta lentoradalta.