Ylitöitä tekevä ammattikuljettaja voi hävitä vuodessa tuhansia euroja kuljetusalalla yleisen virheellisen palkkauksen takia. Esimerkiksi kymmenen vuotta alalla ollut Markku ei saa työnantajaltaan ylityölisiä, vaikka hän saattaa ajaa rekkaa yli 50 tuntia viikossa.
Markku ei esiinny omalla nimellään, jotta hänen asemansa työelämässä ei vaikeudu.
Nykyinen työnantaja ilmoitti Markulle lyhyessä sopimuskeskustelussa, että tuntipalkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan ja ilta- ja yölisät sekä päivärahat maksetaan, mutta ylitöistä ei makseta.
– Sunnuntaikorvauksista ei puhuttukaan. En ole saanut niitä missään firmassa, niin en oikein osannut niitä edes vaatia, sanoo Markku.
Myöskään ylitöistä hänelle ei ole maksettu missään yrityksessä. Yle on nähnyt Markun palkkalaskelmia ja työvuorolistoja.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n sopimustoimitsija Vesa Lackman täräyttää Markun palkkasopimuksesta kuultuaan suorat sanat:
– Täysin laittomalta kuulostaa. Ylityö- tai sunnuntaikorvausten maksamatta jättämistä ei voi kompensoida edes suuremmalla tuntipalkalla.
Tätä työaikalain vastaista palkkaustyyliä kutsutaan läpituntipalkaksi. Se on kiinteä tuntipalkka, johon ei sisälly ylityö- tai sunnuntaikorvauksia. Läpituntipalkka voi olla TES:in minimiä korkeampi, jolloin se saattaa kuulostaa työntekijälle houkuttelevammalta.
Lackman kertoo käytännön olevan usein yleisempi pienissä yrityksissä, joita on alalla paljon.
Epäkohdista ei uskalleta puhua alan ilmapiirin vuoksi
Liiton on vaikeaa puuttua läpituntipalkkaan, sillä useat kuljettajat hyväksyvät asian. Osa ei myöskään tiedä oikeuksiaan tai uskalla tuoda epäkohtia esiin.
– Olen joskus jätkien kanssa pohtinut, että mitenhän nämä menevät oikeasti. Johtajat ovat välillä aika kovia auktoriteetteja, niin se ehkä tekee sellaisen ilmapiirin, että ei uskalla kyseenalaistaa, sanoo Markku.
Yle teki juttua alan vaikenemisen kulttuurista jo vuonna 2019.
Markun mukaan raha ei ole kaikille kuljettajille tärkein asia työssä, eivätkä he välttämättä seuraa työtunteja.
– Se tekeekin tästä vaikeaa: ne, jotka ovat tyytyväisiä, ovat tietysti työnantajien suosiossa. Sitten on meitä, joita mietityttää ja olemme siksi huonommassa valossa.
Markku ei ole ikinä suoraan uskaltanut vaatia hänelle kuuluvia lisiä.
– Jos on ollut joitain hankalia henkilöitä, heistä on heti puhuttu, ettei tuota kannata ottaa töihin, kun se vain valittaa. Minulla ei ole tällaisesta mitään todisteita, mutta sellainen fiilis on.
Grafiikka näyttää, missä vaiheessa kuljettaja alkaa hävitä rahallisesti, jos hän hyväksyy läpituntipalkan.
AKT: Palkkariitoja on alalla paljon
Kuvaus alan ilmapiiristä on tuttu myös AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasaselle. Liiton käsittelyssä on lähes jatkuvasti noin 300 riita-asiaa, mikä on Pasasen mukaan paljon. Suurin osa liittyy palkkasaataviin.
– Oma lukunsa ovat liittoon kuulumattomien riidat, jotka eivät koskaan tule meidän tietoon. Kaikki jäsenetkään eivät uskalla tuoda asioitaan meille, koska pelkäävät työpaikan menetystä, toteaa Pasanen.
Videolla toimittaja kertoo, mistä alan palkanmaksuongelmissa on kyse.
Omien oikeuksien vaatimista vaikeuttaa myös alan toinen yleinen vitsaus: epämääräiset suulliset työsopimukset. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, liittyy siihen enemmän riskejä, varsinkin jos eteen tulee ongelmia.
Alalla on tavallista sopia työehdoista suullisesti niin sanotusti ”kahvipöydässä”, AKT:lta kerrotaan. Näin sopimukset ovat hoituneet myös Markulla.
Uransa aikana hän on tehnyt vain yhden kirjallisen työsopimuksen.
– Välillä on käynyt mielessä, että nämä asiat olisi hyvä laittaa johonkin lapulle ylös, jos tulee ongelmia. Minulla on käsitys, ettei moni muukaan ole niin tehnyt.
Parissa firmassa työsopimuksen kirjoittamisesta on ollut puhetta, mutta se on Markun muistutteluista huolimatta aina ”vain jäänyt”.
Työnantajat eivät tiedä velvoitteitaan
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelujuristi Aki Eriksson ei usko, että työnantajat kiertävät lakia aina tietoisesti. Alalla on paljon mikroyrityksiä, joissa työnantaja ei aina tiedä velvoitteitaan.
– Kuljetusalan työehtosopimuksissa mainitaan, että kaikki palkkaustavat ovat mahdollisia, kunhan TES:in minimi ylittyy. Väitän, että kirjaus aiheuttaa väärinkäsityksen ja siksi luullaan, että se on ok, selventää Eriksson.
Jotkut yritykset käyttävät läpituntipalkkaa Erikssonin mukaan siksi, että se olisi hallinnollisesti helpompaa – ettei tarvitsisi laskea.
– Pieleen menee jo siinä, että ylipäätään työaikalain ja -kirjanpidon näkökulmasta ylityöt ja sunnuntaityöt täytyy eritellä. Eli kirjanpitovelvollisuuttakin laiminlyödään.
Avi tietää kuljetusalan riskitoimialaksi ja valvontaa on viime aikoina lisätty. Erikssonin mielestä ongelman kitkemiseksi tarvittaisiin myös uskottavia seuraamuksia.
Norjassa rikos, Suomessa ei
Jätehuoltoalan yrittäjä Mikko Haurun mielestä läpituntipalkan käyttö voi laskea alan houkuttelevuutta. Hänestä se myös vääristää kilpailua, jos läpituntipalkkaa maksava yritys polkee tarjouskilpailuissa hintoja. Hänestä sanktioiden pitäisi olla nykyistä merkittävämpiä.
Norjassa työaikalain vastaisesta palkkauksesta käytetään nimeä palkkavarkaus. Se kiellettiin Norjan rikoslaissa 2022. Siellä työnantajalle voidaan määrätä rikoksesta sakkoa tai jopa vankeutta.
Palkkavarkauden kriminalisoinnista on tehty toukokuussa kansalaisaloite myös Suomessa.
Näin Mikko Hauru ajattelee kansalaisaloitteesta:
Myös Eriksson myöntää, että virheellisestä palkanmaksusta tai työrikoksista ylipäätään on Suomessa työnantajalle varsin laimeat seuraukset.
– Annamme työsuojeluviranomaisena toimintaohjeita ja kehotuksia, viime kädessä sakon uhalla. Alipalkkauksessa vaaditaan yleensä saatavia siviilikanteella eli työnantajalle voi tulla jälkikäteen maksettavaa. Siinä se oikeusturva ja rangaistus sitten on.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
