Vitsillä tai puolitosissaan tehdyt työhakemukset ovat lisääntyneet viime vuosina.
Tämän on huomannut esimerkiksi Parikkalan kunnanjohtaja Mervi Pääkkö. Noin 4 000 asukkaan kunta sai alkukesästä elinvoimapäällikön tehtävään poikkeuksellisen paljon, 46 hakemusta.
Pääkön mukaan yhdeksän työnhakijaa oli sellaisia, jotka eivät täyttäneet tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Yksi hakemus oli tehty vitsillä.
Samankaltaisia tapauksia on havaittu myös muualla Suomessa.
Toukokuun lopussa kerrottiin työttömien protestista Oulussa, jossa kaupunginjohtajan tehtävään haki 26 ihmistä. Valtaosa näistä ihmisistä haki kyseistä paikkaa vitsillä. Myös Kärsämäellä avattiin kunnanjohtajan paikkaan uusi hakukierros, sillä ensimmäisellä hakukierroksella ei löytynyt tehtävään täysin sopivaa hakijaa.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava kertoo, että ilmiö on tuttu. Majava tekee töitä kuntajohtajien kanssa ja asia on heidän kanssaan tullut puheeksi. Myös Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Mika Salo tunnistaa tämän ilmiön.
Salo kuitenkin huomauttaa, että todellisuudessa vain pieni osa työnhakijoista käyttäytyy näin.
Uusi malli
Jarkko Majava ja Mika Salo pitävät mahdollisena, että kaksi vuotta sitten tulleella uudella asiakaspalvelumallilla on osuutta asiaan.
Se, montaako paikkaa työnhakijan täytyy hakea kuussa, vaihtelee yksilön oman tilanteen mukaan. Lähtökohtaisesti työnhakijan on kuitenkin haettava neljää työpaikkaa kuukausittain.
Salon mukaan jotkut saattavat hakea avoimia työpaikkoja vain sen takia, että saisivat työttömyysetuutta. Tällöin työnhakija hakeekin työpaikkoihin, joihin hän oletettavasti ei tule valituksi.
Toiminnan taustalla ei välttämättä ole Salon mukaan edes se, ettei ihminen haluaisi tehdä töitä.
Salo nostaa esimerkiksi opettajan, joka on juuri päättänyt määräaikaisen työn ja on kesän ajan työtön. Syksyllä opettajalle kuitenkin on työpaikka jo olemassa.
Tällaisessa tilanteessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on velvollinen toimimaan mallin mukaisesti.
Opettaja luultavimmin joutuukin hakemaan neljää työpaikkaa kuukausittain kesän ajan.
Julkinen puoli kohteena
Salo kertoo, että ei-tosissaan tehtyjä työhakemuksia on tehty ennen uuden mallin tuloakin. Uusi malli ei ole laajentanut ilmiötä erityisen suureksi, vaikka tästä oli ennakkoepäilyjä.
Salo uskoo, että syy sille, miksi epämotivoitunut työnhakija hakee juuri julkiselta puolelta työtä, on se, että julkiselta puolelta kielteinen valintapäätös tulee lähes aina kirjallisesti. Kirjallinen hylkäämispäätös raportoidaan sitten TE-toimistoon todisteena työnhausta.
Työ- ja elinkeinoministeriö teki viime vuoden joulukuussa selvityksen eduskunnalle uuden asiakaspalvelumallin toimivuudesta.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 40 prosenttia koki, että uusi malli on tuonut yritykseen työhakemuksia, jotka eivät ole kelpoisuusvaatimukseltaan päteviä.
Turhaa työtä
Sekä TE-toimistolle että rekrytoijille niin sanottu turha työnhaku kuormittaa rekrytoijia. Kunnanjohtajan haussa esimerkiksi jokaisen hakijan koulutustiedot on etsittävä ja varmistettava erikseen.
– Yksittäinen (epäpätevä) hakija ei työllistä. Jos kuitenkin tällaisia hakijoita on parikymmentä, niin sitten tilanne on toinen. Kaikkien hakijoiden tiedot täytyy listata ja tarkistaa, Jarkko Majava kertoo.
Alta voit katsoa videon, jossa diplomi-insinööri Tuomas Poutanen kertoo työnhakuun liittyvistä tunteista.
