Suomen metsiin, pelloille ja maanteiden varsille on ilmaantunut kolmimetrisiä kontteja, jotka näyttävät vaatimattomalta mutta ovat täynnä tekniikkaa.
Kontit ovat akkuvarastoja. Niitä on monenkokoisia, mutta usein ne muistuttavat betonialustan päälle laitettua laatikkoa.
Kontteja on ilmaantunut kaikessa hiljaisuudessa lyhyen ajan sisällä useisiin kuntiin ympäri Suomen. Niiden määrä kasvaa edelleen, sillä monessa kunnassa on parhaillaan prosessi menossa luvan tai suunnittelutarveratkaisun saamiseksi.
Akkuvarastojen on tarkoitus tasata aurinko- ja tuulienergian tuomia vaihteluita.
Monen luvan hakijana on Nwj Fin oy, joka haluaa vuokrata akkuvarastolle maata joko kunnalta tai yksityisiltä. Nwj Fin on ranskalaisen NW Groupen vuonna 2022 perustama tytäryhtiö.
Yhtiön toimitusjohtaja Harri Vesa ei halua kommentoida Ylelle asiaa, vaan siirtää kysymykset Ranskaan.
Nw Groupen viestintäjohtaja Laura Perren sanoo, että yritys on uusi toimija Suomessa.
– Haluamme odottaa, että ratkaisumme pyörivät Suomessa ennen kuin kommunikoimme median kanssa.
Ranskassa markkinajohtajana oleva yhtiö on valmis kuitenkin kertomaan itse tuotteestaan. Patentoitu akkuvarasto on suunnattu etenkin maaseuduille ja lähiöihin, mikä selittää sen, miksi hakemuksia tulee nyt etenkin pienissä kunnissa.
Suomessa on akkubuumi
Suomen akkuvarastojen takana on lukuisia kotimaisia ja muita yrityksiä.
– Kyllä tässä on käynnissä akkubuumi, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Akkuvaraston idea on periaatteessa yksinkertainen. Akku latautuu silloin kun sähköä on paljon tarjolla ja pörssisähkö on halpaa. Akku taas purkautuu silloin kun sähköä on tavallista vähemmän ja sähkö on kallista.
Suomalaiset ovat yhä riippuvaisempia tuulivoimasta. Aina ei tuule, jolloin sähköä on vähemmän tarjolla ja hinta nousee.
– Akkuvarastot tasapainottavat sähköjärjestelmää. Akut ovat hyviä etenkin lyhytkestoisissa häiriöissä, koska ne ovat todella nopeita, Heikkilä sanoo.
Akkuvarastot leikkaavat sähköyhtiöiden hankintakustannuksia. Sitä kautta ne voivat Heikkilän mukaan myös hieman tasata sähkölaskujen heilahtelua tulevaisuudessa.
Katso videolta, miten Mikko Heikkilä kuvaa varastojen toimintaa ja niiden mahdollista vaikutusta kuluttajan sähkölaskuun:
Valtava määrä kyselyjä
Kantaverkkoon tai jakeluverkkoon on liittynyt jo satojen megawattien verran akkuvarastoja. Saman verran on Heikkilän mukaan rakenteilla. Kyselyjä on vielä enemmän.
– Liittymiskyselyjä on tullut yli 10 000 megawatin verran.
Tämä olisi valtava määrä, sillä se olisi yli kuusi kertaa niin paljon kuin Olkiluoto 3:n tuotantoteho. Läheskään kaikki investoinnit eivät kuitenkaan toteudu.
Eniten kyselyjä on tullut Heikkilän mukaan eteläisestä Suomesta, länsirannikolta ja Pohjanmaalta, mutta hankkeita on käynnissä vähän joka puolella Suomea.
Pirkanmaalla ja Satakunnassa varastoja on noussut tai nousemassa kiihtyvällä tahdilla, ja myös esimerkiksi Lappeenrantaan on tulossa useita varastoja.
Tasaavat heilahteluja
Akkuvarastojen buumi näkyy myös siirtoyhtiö Carunalla. Carunan myyntijohtaja Ilkka Möttönen sanoo, että asiakkailta on tullut kyselyä yli sadasta akkuhankkeesta pelkästään sen verkon alueella. Suurimmillaan koot liikkuvat jopa 15 megawatin tehoissa.
Carunan verkkoalueilla rakenteilla on noin kaksikymmentä liittymää.
Caruna saa akkuvarastoista sähkön siirtomaksut, kun taas akkuoperaattori saa tulonsa pääasiassa sähköjärjestelmän reservimarkkinoilta. Kantaverkkoyhtiön ylläpitämillä reservimarkkinoilla hankitaan reservejä sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan sekä kulutuksen ja tuotannon tasapainon varmistamiseen.
Myös Ilkka Möttönen uskoo, että akkuvarastot voivat tasata heilahteluja.
Akut voivat auttaa myös paikallisesti tasaamaan kulutusta ja tuotantoa siellä, missä sähköverkon nykyinen kapasiteetti ei kestä suurimpia kulutus- tai tuotantopiikkejä. Tällaisia voivat olla alueet, joissa sähkönkulutus tai -tuotanto on muutaman vuoden sisällä lisääntynyt hurjasti esimerkiksi sähköistyvän lämmityksen, aurinkovoiman tai tuulivoimaloiden takia.
Parhaimmillaan akut voisivat laskea myös kuluttajien sähkölaskuja.
– En lähde veikkaamaan, mutta voi viedä muutaman vuoden ennen kuin se realisoituu, Möttönen sanoo.
Myös Fingridin Mikko Heikkilä uskoo, että hinnat voivat alentua akkujen ansiosta.
– Varmasti nyt jo uskaltaa sanoa, että kyllä jotain merkitystä on. Uskon, että akkuja tulee lähivuosina lisää ja sitä kautta merkitys kasvaa.
