Ensivaikutelma voi hämätä. Suhteellisen pienikokoisten ja solakkarakenteisten miesten iskujen ja potkujen takana on kuitenkin rutkasti voimaa.
Ja nyt kymmenen!
Kristoffer Björkskog ohjaa muita harjoituksissa, ja toimittaa sitten itse kymmenen tehokasta potkua nopeassa tahdissa sparrauskumppaninsa Salar Sharifin keskivartaloon.
Intensiiviset harjoitukset ovat jatkuneet yli tunnin ja on lyhyen tauon paikka. Väsyneiden miesten pulssi ei ehdi tasaantua ennen kuin treenit jatkuvat vain pariminuuttisen hengähdyksen jälkeen.
Hikiset vartalot ovat rankasti hapoilla, mutta se ei menoa hyydytä.
Thainyrkkeilijät ovat sitkeää ja kestävää tekoa rakastamansa päivittäisen treenirutiininsa ansiosta.
Katso Sportlivin minidokkari Kristoffer ”Krasti” Björkskogista ja Salar Sharifista:
Entisen rähinöitsijän ainutlaatuinen arki
Krasti on enemmän kuin vain lempinimi. Kaikki kutsuvat Kristoffer Björkskogia sillä nimellä.
Teininä hän oli rähinöitsijä, joka yhtäkkiä menetti täysin kiinnostuksen rakkaisiin harrastuksiinsa jalkapalloon ja jääkiekkoon.
– Minulla oli identiteettikriisi, niin kuin monella siinä iässä on. Etsin paikkaani yhteiskunnassa, kertoo 25-vuotias espoolainen.
Krasti kaipasi uusia haasteita, tarvitsi purkamiskanavan energialleen ja sai idean aloittaa kaikkein rankimman kamppailulajin. Hänelle kerrottiin, että siinä tapauksessa thainyrkkeilyn tulisi olla hänen valintansa, ja vinkki osoittautui oikeaksi.
– Saa käyttää kaikkia aseita. Saa lyödä kyynärpäillä ja polvilla. Muissa kamppailulajeissa se ei ole sallittua, mutta thainyrkkeilyssä kaikki on sallittua – tai melkein kaikki, Björkskog myhäilee.
Krasti hurahti lajiin nopeasti. 18-vuotiaana hän teki ensimmäisen matkansa lajin alkuperämaahan. Thaimaassa hän harjoitteli paikallisten ottelijoiden kanssa kuukauden ajan.
Samassa iässä hän astui ensimmäistä kertaa ammattilaiskehään, kertomatta siitä vanhemmilleen.
”Kerroin heille, että se oli normaali ottelu. En kehdannut sanoa, että se oli ilman suojia.”
Nykyään hän on yksi Suomen parhaista thainyrkkeilijöistä. Hän tähtää yhä suurempiin otteluihin ammattilaiskehissä. Amatöörinä hän voitti muun muassa pronssia alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa.
Ammattilaisuran ohessa Björkskog toimii valmentajana ja osaomistajana perustamallaan thainyrkkeilysalilla Espoon Kauklahdessa. Käytännössä koko hänen elämänsä on omistettu lajille.
– Minulla oli selvä tavoite ja tiesin, mitä halusin tehdä elämälläni. Olen rakentanut itselleni ainutlaatuisen arjen, joka näyttää minulta, hän kertoo ylpeänä.
Kolmisen vuotta sitten, pian Kauklahden thainyrkkeilysalin avaamisen jälkeen, 16-vuotias, hoikka ja hiljainen afganistanilainen ilmestyi salille. Hän alkoi harjoitella tavoitteellisesti ja innokkaasti, mikä teki vaikutuksen Björkskogiin.
Siitä lähtien Krastin ja hänen tulevan suojattinsa välille alkoi muodostua tiivis side.
Apu suoraan sydämestä
Salar Sharifi jätti Afganistanin kurjuuden ja vaarat ollessaan 13-vuotias. Ilman perhettään hän päätyi ensin Iraniin ja Turkkiin ja sieltä Kreikan saarille, joilla vietti pidemmän ajanjakson pakolaisleireillä.
Salar saapui Suomeen kesällä 2021, kolme vuotta Afganistanista lähdön jälkeen. Ei ollut sattumaa, että hän hakeutui saman tien thainyrkkeilysalille.
– Thainyrkkeily oli toivoni, kun olin pieni. Halusin, että jonain päivänä pääsisin jonnekin treenaamaan thainyrkkeilyä, Salar kertoo vaikuttavan nopeasti oppimallaan suomen kielellä.
Elettyään Suomessa ja Espoossa alle vuoden viranomaiset ilmoittivat Salarille, että hänelle oli myönnetty oleskelulupa. Hänet siirrettäisiin asumaan Lohjalle, kauas Kauklahden salista, jossa hän oli harjoitellut lähes päivittäin uusien ystäviensä kanssa. Hän oli murheen murtama kertoessaan viranomaisten päätöksestä valmentajalleen.
Björkskog otti yhteyttä Maahanmuuttovirastoon ja pyysi heitä harkitsemaan uudelleen päätöstä asumisjärjestelyistä. Hän kirjoitti pitkän perustelun sille, miksi Salarin pitäisi saada jäädä asumaan Espooseen.
– En ole itse asiassa koskaan kirjoittanut mitään yhtä hyvin, hän kertoo hämmästyneenä. Se tuli suoraan sydämestä.
Björkskog, joka oli aiemmin toiminut sijaisopettajana maahanmuuttajaluokissa, selitti kirjeessä, kuinka Salarin kotouttaminen Espoossa oli hyvässä vauhdissa. Se voisi mennä pieleen, jos hänet pakotettaisiin muuttamaan Lohjalle – pois thainyrkkeilystä ja ensimmäisistä Suomessa solmimistaan ystävyyssuhteista.
– Rasismi on todella suurta Suomessa. Olen nähnyt, kuinka vaikeaa kotouttaminen on. Se ei toimi kouluissa. Maahanmuuttajaluokissa asetelma oli me vastaan he, kertoo Björkskog.
Maahanmuuttovirasto kuunteli tuohtuneen thainyrkkeilyvalmentajan vetoomusta.
Krasti onnistui saamaan viranomaiset muuttamaan päätöksensä, ja Salar sai jäädä Espooseen.
Siitä kesästä lähtien Salar on kehittynyt kovaa vauhtia thainyrkkeilykehässä valmentajansa johdolla, joka osaltaan on varmistanut, että afganistanilaisnuorukainen on voinut jatkaa lapsuudenunelmansa toteuttamista.
Laajempi näkökulma elämään
Kesän 2022, koulujen kesäloman aikaan, Salar sai harjoitella thainyrkkeilyä juuri niin paljon kuin suinkin jaksoi. Hän harjoitteli päivittäin yhdessä Krastin kanssa, usein sekä aamulla että illalla.
Hänestä tuli vahvempi ja taitavampi, ja reilun vuoden jälkeen lajin aloittamisesta, hän oli valmis ensimmäisiin kunnon otteluihinsa. Kahden viime vuoden aikana hän on voittanut lähes kaikki vastustajansa, ja keväällä 2024 hänestä tuli painoluokkansa Pohjoismaiden mestari.
Side Krastin ja Salarin välillä on koko ajan vahvistunut, mutta kesti kuitenkin kauan ennen kuin hiljainen Salar avautui taustastaan Krastille. Kun hän kertoi kokemuksistaan, hän avarsi nuoren espoolaisvalmentajan näkemystä elämän perusasioista.
– Kun olin 13-vuotias, suutuin äidilleni ja isälleni, kun en saanut uutta jääkiekkomailaa, Krasti vertaa itseään suojattiinsa, joka samanikäisenä pakeni thainyrkkeilyunelmineen Afganistanista.
– Ihmisillä, jotka elävät huonoissa olosuhteissa, on niin yksinkertaisia toiveita. Suomessa kaikki on hyvin, mutta kukaan ei ole koskaan tyytyväinen siihen, mitä heillä on.
