Maahanmuuttajan ei ole kovin helppo asettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytää työpaikkaa.
Sen on saanut kokea myös Burmasta sotaa paennut Flista Ko Meh, 33.
Ko Meh on opiskellut ja käynyt kursseja kymmenen vuotta, mutta vasta nyt hänen unelmansa toteutuu: hän aloittaa ensi viikolla vakituisessa työssä siivoojana Osuuskauppa Suur-Savossa.
Ko Meh on ahkera, mutta se ole pelkästään riittänyt työnantajille. Työpaikka avautui vasta, kun hän sai rinnalleen valmentajan, joka auttoi häntä hakuprosessissa.
Valmentaja liittyy malliin, jota kokeillaan Mikkelissä. Siinä pitkäaikaistyötön työskentelee ensin toimintakeskuksella monipuolisissa tehtävissä, osallistuu koulutuspajoihin ja jokainen saa henkilökohtaista apua työnhakuun.
Sen ansiosta vuosia työttömänä olleita on saatu töihin – yksi heistä on Ko Meh.
– Valmentaja oli mukana työpaikkahaastattelussa. Siitä oli paljon apua, hän sanoo.
Itseä on vaikea markkinoida
Ko Meh on etsinyt omaa paikkaansa sinnikkäästi. Hän on kurssitusten lisäksi opiskellut kieltä, ollut työharjoittelussa ja -kokeilussa ja jopa hankkinut leipurin ammatin. Silti hän on saanut vain muutaman kuukauden pätkätöitä.
Häntä onnisti vasta loppusyksyllä 2023, kun hän pääsi siivoojaksi Mikkelissä työllisyyspalveluja tarjoavaan kolmannen sektorin Uutta Elämää Group -kierrätyskeskukseen.
– Hänestä paistoi heti, että asenne on kohdallaan, UEG:n työkykylähettiläs Sami Järvinen sanoo.
Järvisen vetämä Mikkelin malli on vuoden alusta käynnistynyt EU-rahoitteinen hanke, jolla vaikeasti työllistettävien työllistymistä pyritään helpottamaan. Mikkelissä kolmasosa työttömistä on pitkäaikaisia – monet nuoria tai maahanmuuttajia.
Järvisen mukaan ongelmana usein on, ettei työntekijä osaa markkinoida itseään, vaikka olisi huippuosaaja, ahkera, eikä koskaan myöhästy töistä.
– Malli toimii, koska kartoitamme yrityksen tarpeet, etsimme sopivan työntekijän ja pyrimme löytämään mahdollisimman hyvän matchin, sanoo Järvinen.
Mallin avulla on muutamassa kuukaudessa löydetty työpaikka jo 12:lle hankalasti työllistyvälle.
Sakkomaksut juoksevat kunnilla
Erilaisille tavoille löytää töitä pitkäaikaistyöttömille on kysyntää, sillä työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuodenvaihteessa.
Muutoksen on määrä tuoda palvelut lähelle työnhakijoita ja yrityksiä. Yritysten menestys ja työllisyys ovat kuntapäättäjille ykkösasioita, sillä elinvoima on koulutuksen rinnalla kunnan päätehtäviä soteuudistuksen jälkeen.
Vaikeasti työllistettävien, kuten pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien, asemaan muutos tuo helpotusta vain, jos kunnat, oppilaitokset, yritykset ja kolmas sektori panostavat yhteistyöhön ja palveluihin, arvioi Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Satu Ojala.
Ojalan mukaan yksi syy on, että kuntien into työttömien koulutukseen voi hiipua, sillä ne joutuvat maksamaan aiempaa suuremman osan työttömyyden kustannuksista.
– Kunnille tulee niin kutsuttuja sakkomaksuja aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa ja myös siltä ajalta, kun työttömät ovat jossakin palvelussa, esimerkiksi koulutuksessa. Kuntien ei ole välttämättä mielekästä ohjata ihmisiä työllistämistä edistäviin palveluihin, Ojala sanoo.
Kunnat maksavat jatkossa osa työmarkkinatuesta ja ansiopäivärahasta sadan työttömyyspäivän jälkeen. Aiemmin raja oli 300 päivää.
Toimittaja Petri Vironen selittää videolla, mistä TE-palveluiden muutoksessa on kyse:
Ojalan mukaan pitkällä aikavälillä työttömien osaamiseen panostaminen voi tuoda helpotusta työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan.
Työvoima- ja elinkeinopalveluiden mukana valtiolta siirtyy kunnille noin 4 000 työntekijää. Käytännössä Suomen muodostuu 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat TE- ja kotoutumispalveluista.
Kielimuuri on korkea
Ko Meh aloitti kesällä 2024 kahden kuukauden työkokeilun Osuuskauppa Suur-Savossa. Suur-Savon siivouspäällikkö Katja Nuuttisen mukaan varsin nopeasti varmistui, että työkokeilun jälkeen työt jatkuvat vakituisessa työsuhteessa.
– Näki, että tämä on Flistan työpaikka, mikä on tärkeintä. Hän pystyy työskentelemään marketeissa, ravintoloissa ja vaihtuvissa paikoissa asiakkaiden keskellä, kiittelee Nuuttinen.
Katja Nuuttinen uskoo, että samaa menetelmää käytetään myös jatkossa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Osuuskaupalla on siivoustehtävissä noin 90 työntekijää.
Ko Meh on onnellinen vakituisesta työstään. Työkaverit ovat kivoja, ja hän tykkää siivota eri paikoissa. Syytä omaan vaikeaan työllistymiseensä hän ei ole täysin keksinyt.
– Ehkä syynä on kielitaito, suomi on vaikeaa.
