Lumijoella vain pari vuotta sitten valmistunut sote-asema nököttää pian taas tyhjillään.
Terveyspalvelujen tilanne on ollut pienessä kunnassa jatkuvassa liikkeessä: upouusi sote-asema lakkautettiin ennen kuin sitä ehdittiin edes avata, lopulta se kuitenkin avattiin ja nyt se on jälleen päätetty pistää kiinni.
Lumijoen kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen kuvailee hyvinvointialueen tekemiä linjauksia poukkoileviksi.
Tässä jutussa kerromme käänteistä, joita pienen kunnan terveyspalveluissa on ollut.
Uusi sote-asema lakkautettiin jo ennen avaamista
Kunnan rakennuttama uusi hirsinen sote-asema valmistui kesäkuussa 2023.
Ensin kalusteiden hankintapäätöksessä kesti. Ne päädyttiin hankkimaan, mutta parin viikon päästä Pohde ilmoitti isoista säästöistä, joiden vuoksi sote-asema lakkautettaisiin. Se ei ehtinyt olla auki päivääkään.
Marraskuussa 2023 aluevaltuusto kuitenkin päätti, että jokaisessa kunnassa säilyy sote-yksikkö. Tämän vuoksi myös Lumijoen sote-asema säilyi ja avajaisia vietettiin vuodenvaihteessa 2024, tilojen oltua puoli vuotta tyhjänä.
Tämä vuoden alussa Pohde ilmoitti, että sairaanhoitajan ja lääkärin palvelut lakkaavat kunnasta 1. heinäkuuta. Kuntaan jää ikäihmisille suunnattua sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa ja muita sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten äitiys- ja lastenneuvolan palvelut sekä mielenterveyspalvelut.
Kunta teki viranhaltijapäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka aluehallitus hylkäsi. Päätökseen kuitenkin lisättiin kohta sairaanhoitajan vastaanoton säilyttämisestä ja koululaisten suun terveydenhuollon järjestämisestä koulun tiloissa.
Aluevaltuusto päätti viime syksynä, että jokaisessa kunnassa tulee olla sairaanhoitajan vastaanotto.
Paula Karsi-Ruokolainen kokee, ettei kunnilla tai kuntalaisilla ole vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueiden linjauksiin.
Hän nostaa esimerkeiksi suun terveydenhuollon siirtymisen Liminkaan ja palveluasumisyksikön lakkauttamisen, jotka molemmat tapahtuivat niin sanottuina sisäisinä siirtoina. Virallisia valituskelpoisia päätöksiä ei siis tehty.
– Meidän terveysaseman tai vastaanottotoiminnan lakkaaminen on ensimmäinen päätös pitkään aikaan mihin kunta on voinut reagoida.
Tuliterä sote-asema jäämässä taas tyhjilleen
Kuntaan jääviä sote-palveluita Pohde ei aio kuitenkaan järjestää uusissa sote-aseman tiloissa. Syyksi toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi mainitsee hyvinvointialueen tarpeen säästää tiloista 20 prosenttia, minkä vuoksi palveluverkkoa täytyy karsia.
Asiaan vaikuttaa myös se, että kunnalta Pohteelle siirtynyt lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelujen hankintasopimus päättyy kesäkuun lopussa. Peltokorven mukaan ostopalvelusopimus on nyt niin kallis, että hyvinvointialueen olisi paljon halvempaa järjestää palvelut itse.
– Jäljelle jääville palveluille tullaan joka tapauksessa löytämään tilat, jostakin sieltä Lumijoen alueelta, sanoo Peltokorpi.
Missä jäljelle jäävät sote-palvelut sitten jatkossa järjestetään jos ei sote-asemalla?
− Se on meille tällä hetkellä arvoitus, sanoo puolestaan kunnanjohtaja.
Hänen mukaansa periaatteessa lähes kaikki sote-palvelut onnistuisi järjestää sote-aseman tiloista.
Tyhjistä tiloista maksetaan vuokraa
Pohde puhuu säästöpaineista, mutta samalla se maksaa vuokraa sote-asemasta vuoden loppuun. Hyvinvointialueet velvoitettiin vuokraamaan kuntien omistamat sote-tilat kolmeksi vuodeksi, eli vuoden 2025 loppuun asti.
Lisäksi Pohde maksoi kuitenkin yli vuoden ajan vuokraa myös vanhan, sisäilmaongelmaisen terveysaseman tyhjistä tiloista.
Karsi-Ruokolaisen mukaan yli vuosi sitten suljetulla terveysasemalla oli hyvinvointialueen irtaimistoa ja siksi vuokranmaksu myös tästä rakennuksesta jatkui.
Yle kysyi konsernijohtaja Jouko Luukkoselta, miksei hyvinvointialue ole tyhjentänyt tiloja ja maksaa siksi niistä turhaan. Luukkonen vastasi sähköpostilla, että tilat tyhjennettiin samana päivänä kun olimme häneen yhteydessä.
Ylen tietojen mukaan Pohde maksaa vuokraa Lumijoen lisäksi useille muillekin kunnille tyhjistä tai vain osittain käytössä olevista tiloista.
Tilojen vuokrasopimuksien ehdoista hyvinvointialueen kanssa neuvottelee sitä varten perustettu kuntien yhteinen neuvotteluryhmä. Kunnissa ihmetellään päätöksenteon ja vuokraneuvottelujen käynnistämisen hitautta, sekä tietojen panttaamista.
