Hallituksella on voimassa yksi taloustavoite, joka koskee velkasuhteen vakauttamista hallituskauden loppuun mennessä.
Käytännössä hallituksen tulkinta tästä on, että julkisen talouden velkasuhde pysyy samana vuosien 2026 ja 2027 välillä.
Hallitus ei ole julkaissut vielä lukuja siitä, miten velkasuhde kehittyy seuraavien vuosien aikana. Ylen haastattelemat asiantuntijat kuitenkin tulkitsevat, että taloustavoite lipuu hallituksen käsien ulottumattomiin.
– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että velkasuhteen kasvaminen pysähtyy hallituskauden aikana, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo sanoo Ylelle.
– Osittain pysähtyminen mahdollisesti johtuu väliaikaisesta lainasta valtion eläkerahastosta. Siinä on kyse kuitenkin siitä, että sen sijaan otettaisiin velkaa, niin otetaankin velkaa omasta eläkerahastosta, joka ei näy bruttovelassa.
Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi puolestaan puhuu numeroiden kaunistelusta.
– Näillä toimenpiteillä pysyvä velkasuhteen taittuminen ei ole näköpiirissä. Sitten voidaan keskustella, mikä on tämän eläkerahaston käytön perustelu. Tuntuu, että se on enemmänkin numeroiden kaunistelua, kun valtio lainaa omista rahastoistaan ja hämärtää vastuullista taloudenpitoa, hän sanoo Ylelle.
Hallitus kertoi keskiviikkona, että se ottaa valtion eläkerahastosta ”siltarahoitusta” saavuttaakseen velkasuhteen vakauttamisen.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen antoi ymmärtää, että siltarahoituksen jälkeen veropäätösten dynaamiset vaikutukset alkavat näkyä julkisessa taloudessa.
Muut hallitusohjelman taloustavoitteet näyttävät hallituksen omankin analyysin näkökulmasta tavoittamattomilta. Ensimmäinen niistä koskee velkasuhteen kääntämistä laskusuuntaan tulevina hallituskausina, mikä ei näytä toteutuvan valtiovarainministeriön lukemien perusteella.
Toinen tavoite koskee julkisen talouden alijäämää. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on aiemmin todennut, ettei alijäämää saada painettua yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä.
Dynaamiset vaikutukset ovat epävarmalla pohjalla
Hallitus ja valtiovarainministeriö ovat laskeneet, että sen päättämillä veronalennuksilla on noin miljardin euron edestä dynaamisia vaikutuksia. Hallitus päätti puoliväliriihessä laskea merkittävästi yritysten maksamaa yhteisöveroa ja ansiotuloveroa.
Dynaamisilla vaikutuksilla viitataan siihen, miten veropäätökset vaikuttavat yritysten ja palkansaajien toimintaan. Veronalennusten on esimerkiksi nähty kasvattavan yritysten liiketoimintaa.
Sekä Uusitalo että Kotakorpi pitävät dynaamisia vaikutuksia hyvin epävarmoina.
– On vaikeaa kommentoida yksityiskohtia, koska laskelmia ei ole julkistettu. On tietysti selvää, että arvioon liittyy paljon epävarmuutta, koska luotettavissakin tutkimuksissa on monenlaisia arvioita, kuinka isoja vaikutukset voivat olla, Kotakorpi sanoo.
Valtionvarainministeriön on määrä julkistaa taustamuistionsa vappuaattona. Tuolloin saadaan lisävaloa siihen, millä oletuksilla se on laskelmansa tehnyt.
Kotakorven mukaan dynaamiset vaikutukset kannattaisi arvioida alakanttiin, jos niiden varaan lasketaan julkisen talouden hoitamista. Valtiovarainministeri Purra sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että arviot dynaamisista vaikutuksista ovat olleet varovaisia.
Tutkijat ovat nähneet korkeimpien tuloluokkien marginaaliveron laskemisessa eniten mahdollisuuksia itsensä rahoittavaksi toimeksi. Sen sijaan eniten epäilyjä on esitetty muiden tuloluokkien tuloveron alennuksista ja yhteisöveron laskusta.
Uusitalo pitää arviota miljardin euron kokoisista dynaamisista vaikutuksista vähintäänkin optimistisena, vaikka hänkin odottaa vielä valtiovarainministeriön laskelmia.
– Nyt pitäisi nähdä valtiovarainministeriön tarkat laskelmat siitä, että mitä tutkimuksia he ovat täsmälleen ottaen käyttäneet tässä. Äkkiseltään kuulostaa melko optimistiselta arviolta, että dynaamiset vaikutukset olisivat miljardiluokkaa, Uusitalo sanoo.
Uusitalon arvion mukaan dynaamiset vaikutukset voisivat näkyä ensin siinä, että yritykset haluaisivat verosyistä kirjata voitot Suomeen. Vasta sen jälkeen tulevat investoinnit, koska niiden suunnittelu vie aikaa.
Perusongelmat eivät ole poistuneet
Hallitus julkaisi keskiviikkona laskelmia tulevista alijäämistä. Ensi vuonna alijäämä on 7 miljardia euroa ja sitä seuraavana vuonna se kasvaa 9,6 miljardiin euroon.
Alijäämä pahenee tästä edelleen ja valtio ottaa velkaa vuonna 2028 11,8 miljardia euroa ja vuonna 2029 lukema on 12,6 miljardia euroa.
Professori Roope Uusitalo sanoo, etteivät Suomen perusongelmat väisty mihinkään lähitulevaisuudessa.
– Perusongelma ei poistunut mihinkään siitä, että Suomen väestö ikääntyy. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan jatkossa enemmän sekä hoivapalveluja että maksettuja eläkkeitä. Työikäinen väestö samaan aikaan pikkuhiljaa pienenee.
Uusitalo ymmärtää, miksi poliitikot turhautuvat tilanteessa ja haluavat keksiä keinoja talouskasvun saamiseksi aikaiseksi.
– Yllätys on ollut, että talouskasvu on ollut niin nihkeää viimeisten vuosien tai viimeisten vuosikymmenen aikana. On kauhean ymmärrettävää se, että poliittiset päättäjät alkavat turhautua ja haluavat keksiä keinoja, jotka jollain tavalla voisivat talouskasvua kiihdyttää.
