Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Perussuomalaiset teki koko maan suurimman vaalivoiton kuntavaaleissa Evijärvellä, mutta tie on nousemassa pystyyn paikkaneuvotteluissa.
Evijärven valtuustoon valitut muut puolueet keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit ovat tehneet teknisen vaaliliiton ja jakavat hallitus- ja lautakuntapaikat keskenään.
Perussuomalaisten valtuutettu Antti Ahopelto on syvästi harmissaan.
Hän ymmärtää vaaliliitot, mutta ei sitä, että yksi puolue halutaan vain sulkea ulos.
– Alkuperäisellä vaalituloksella ilman muiden puolueiden suhmurointia olisimme saaneet joka lautakunnasta yhden paikan, huomauttaa Ahopelto.
– Tämä on äänestäjien pettämistä.
Evijärveläisten äänestäjien tahto oli se, että perussuomalaiset nousi valtuustoon ja sai kaksi paikkaa. Puolueen kannatuksen kasvu oli Evijärvellä yli kymmenen prosenttiyksikköä.
– Olemme luvanneet, että tuomme esiin epäkohtia ja nyt se vaan tehtiin meille entistä hankalammaksi, toteaa Ahopelto.
Mitä ylivoimaisesti suurin eli keskusta hakee?
Keskusta on Evijärvellä ylivoimaisesti suurin puolue. Keskustan kannatus oli huhtikuun kuntavaaleissa peräti 53 prosenttia ja se sai 10 paikkaa 17-paikkaisesta valtuustosta.
Muiden neljän puolueen kannatus oli tasaisempaa ja noin kymmenen prosentin molemmin puolin. Kokoomuksella, kristillisillä ja perussuomalaisilla on kaksi paikkaa, demareilla yksi uudessa valtuustossa.
Keskusta ei tarvitsisi minkäänlaista vaaliliittoa, koska sillä on muutenkin määräenemmistö. Se saa myös edelleen pitää sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuuden.
Mitä vaaliliitolla siis haetaan?
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Vesala (kesk.) selittää tilannetta jatkuvuudella.
– Meillä on ollut hyvä yhteistyö puolueiden kesken tällä valtuustokaudella, joten halutaan, että hyvä henki jatkuu, perustelee Vesala.
Kokoomuksesta pois
Kokoomuksen kannatus romahti Evijärvellä edellisistä kuntavaaleista ja puolue menetti kolme paikkaa viidestä.
Sen harvinaisen suurta tappiota saattaa selittää osin Antti Ahopellon ja myös Jarkko Pahkakankaan siirtyminen kokoomuksesta perussuomalaisiin.
Kumpikin tuli nyt valituksi perussuomalaisten valtuutetuiksi uuteen valtuustoon.
Tämä on kuin märkä rätti vasten kasvoja.
Antti Ahopelto, ps.
Laulajanakin tunnettu Ahopelto on ollut yksi kunnan ääniharavista. Hän kertoo, että oli jättää politiikan kokonaan ennen tämän kevään vaaleja. Hän päätti kuitenkin viime tipassa, että haluaa jatkaa evijärveläisten asioiden ajamista, mutta eri puolueessa.
– Olen vuosikymmeniä tehnyt evijärveläisyyttä tunnetuksi ja aina valmis, kun on pyydetty. Tämä on kuin märkä rätti vasten kasvoja.
Ahopelto sanoo, ettei hän ole ketään vastaan. Puoluetta hän vaihtoi, koska edellisen ryhmän toimintatapa ei miellyttänyt.
Keskustan Pertti Vesala ei myönnä, että Ahopeltoon ja Pahkakankaaseen kohdistuisi mitään henkilökohtaista.
– En sanoisi, että on mitään henkilökohtaisia kaunoja kenelläkään, vakuuttaa Vesala.
Äänestäjien tahto ei toteudu
Keskustalla ei vaikuta olevan yhteistä kantaa vaaliliittoihin Etelä-Pohjanmaalla. Piirin puheenjohtaja Sari Palmu sanoi Ylen haastattelussa muutama päivä sitten, että kieltäisi vaalien jälkeiset vaaliliitot.
Palmu sanoo, että tekninen vaaliliitto vääristää aina vaalitulosta.
Se tarkoittaa, että äänestäjien tahto ei silloin toteudu käytännössä.
Myös kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tyrmää vaalien jälkeiset tekniset liitot.
– En pidä hyvänä tapana, jos liitto solmitaan vaalituloksen jälkeen. Se ei ole reilua äänestäjän kannalta.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että äänestäjien luottamusta puolueisiin ja edistykselliseen demokratiaan pitäisi vahvistaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.
