Suomen rannikon elinympäristöjä kunnostettiin kuusivuotisen Rannikko-LIFE -hankkeen aikana yli 1600 hehtaaria.
Kohteena oli 41 Natura 2000 -suojelualuetta aina Perämereltä Viron pohjoisrannikolle asti.
Hankkeessa oli mukana Metsähallituksen lisäksi kahdeksan hankekumppania Suomesta ja Virosta: Keskonnaamet, Raahen, Rauman, Tallinnan ja Turun kaupunki, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja WWF Suomi.
Metsähallituksen Luontopalveluiden koordinoimia kunnostuksia tehtiin paljon myös Pohjanmaalla.
Pohjanmaalla kunnostuksia tehtiin kahdeksalla paikkakunnalla, aina Luodosta Kristiinankaupunkiin asti.
Saaristossa muun muassa raivattiin linnustolle pesimäluotoja, jotta luodot säilyisivät lajistolle käyttökelpoisina. Lisäksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua kitkettiin useista saarista.
Tulostakin saatiin, esimerkiksi kurtturuusun leviäminen saatiin toimenpiteillä pysähtymään monin paikoin.
Perinteiset laidunmaat kuntoon
Pohjanmaalla keskityttiin erityisesti perinteisten laidunmaiden ennallistamiseen, kertoo perinnebiotooppien hoidon toteutusvastaava Carina Järvinen Metsähallituksen Luontopalveluista.
– Pääpaino on perinnemaisemissa eli näillä yleensä laidunnuksen avulla hoidetuissa kohteissa. Niitä on nyt tehty ainakin yhdellätoista kohteella pitkin rannikkoa. Täysin uusia laidunkohteita on saatu aikaiseksi neljä.
Laidunmailla tehdään yhteistyötä paikallisten kanssa, jolloin heidän omistamansa eläimet hoitavat luontoa.
Esimerkiksi ylämaankarja laiduntaessaan merenrantaniityillä syö kaislaa ja samalla ehkäisee rehevöitymistä.
Rannikko LIFE -hanke päättyi, mutta tulevaisuudessakin erilaisia kunnostustöitä tullaan tekemään, lupaa Järvinen.
– Helmi-elinympäristöohjelma jatkuu vuoteen 2030. Sen puitteissa voidaan tehdä samantyyppisiä tehtäviä jatkossakin.
