Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennustemallin mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa nousta vuoden lopussa jopa 136 000 henkilöön. Tämä luku lähentelee 1990-luvun laman jälkeistä ennätystasoa, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli noin 143 000.
Yksi syy pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun voi olla työvoimapalveluihin osallistuvien työttömien määrän notkahdus vuodenvaihteessa. Tämän seurauksena työttömyyden katkeaminen aktivoiviin työvoimapalveluihin on vähentynyt, mikä on johtanut työttömyyden pitkittymiseen.
Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti yli vuoden.
Käänne parempaan näyttää siirtyvän edelleen
Työttömyysasteen odotetaan nousevan kuluvana vuonna 0,7 prosenttiyksikköä ja saavuttavan 9,1 prosentin tason. Vuonna 2026 työttömyysaste laskee vain hieman, mutta vuoteen 2027 mennessä se vähenee selkeästi, saavuttaen 8,4 prosenttia.
Työttömyys pysyy kuitenkin suhteellisen korkeana, kun työvoiman tarjonta säilyy korkeana vanhempien ikäluokkien kasvavan työvoimaosuuden ja maahanmuuton vaikutuksesta.
Rakennusalalla valoa, julkisella sektorilla rahat vähissä
Rakennusalan työllisyyden odotetaan hitaasti kääntyvän kasvuun, kun korkojen lasku luo painetta asuntokaupan elpymiselle. Positiivisen kehityksen rakennusalalla ennustetaan jatkuvan ja vahvistuvan vuoden 2026 alkua kohti.
Julkisella sektorilla työllisyyskehitys on pysynyt heikkona. Sosiaalihuollon ja koulutuksen alalla työvoiman kysyntä kasvaa, mutta rekrytointia rajoittavat säästöpaineet.
Tietotekniikka-alalla kasvua, epävarmuus jäytää vientialoja
ICT-palveluiden työllisyys kasvoi läpi taantuman, mutta kasvu on tasaantunut, vaikka digitalisaatio ylläpitää kysyntää edelleen.
Palveluvienti vetää jo, mutta tavaraviennin puolella epävarmuus, erityisesti Yhdysvaltojen suhteen, vaikuttaa kehitykseen.
