Metsien suojelun yllätyskäänne: yli miljoonaa hehtaaria esitetään suojeluun

Metsähallitus esittää yli miljoonan hehtaarin verran valtion metsiä osaksi kansainvälistä 30 prosentin suojelu­tavoitetta.

Hämeenlinnan Evolla virtaava Luutajoki on vanha uittoväylä, jota nyt kunnostetaan taimenille.
Hämeenlinnan Evolla virtaava Luutajoki on vanha uittoväylä, jota kunnostetaan taimenille. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Metsähallitus on kartoittanut 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää valtion mailla, joille se esittää löyhää suojelua. Kyse on niin sanotuista monimuotoisuutta tukevista OECM-alueista.

Niillä tarkoitetaan muita kuin varsinaisia luonnonsuojelualueita. Alueiden käytössä turvataan alueella esiintyviä luontoarvoja.

Melkein puolet kohteista on kitu- ja joutomaita, soita, luonnonsuojellisesti arvokkaita ojittamattomia kohteita ja tunturialueita Lapista, muun muassa saamelaisten kotiseutualueita.

Toinen puoli alueista on Metsähallituksen talousmetsissä olevia alueita, joilla on tunnistettu monimuotoisuusarvoja.

– Ne ovat tällä hetkellä metsätaloustoimien ulkopuolella, mutta eivät ole lakisääteisiä suojelualueita. Siellä on vaikkapa puronvarsi- tai tämän tyyppisiä kohteita, joissa on todettu monimuotoisisia luontoarvoja, sanoo Metsähallituksen toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Kartta esittää suojelua tukevien alueiden sijainnin Pohjois-Suomessa.
Suurin osa luonnonsuojelua tukevista alueista on Pohjois-Suomessa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Suojeluesitys ei siis tuo uusia velvoitteita maanomistajille eikä tiukennuksia alueiden käyttöön, koska kohteet ovat jo nyt metsätaloustoimien ulkopuolella.

Erityisen paljon potentiaalisia alueita on valtion monikäyttömetsissä. Suurin osa suojeluesityksen maista sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Nyt annettu esitys kasvattaa toteutuessaan Suomen suojelualueina raportoitavaa pinta-alaa yli neljällä prosenttiyksiköllä.

Suomessa 10 prosentin tiukan suojelun tavoite on valtakunnan tasolla jo ylitetty.

– Tässä tuodaan näkyville se, miten monimuotoisuutta otetaan huomioon myös suojelualueiden ulkopuolella. Se on tämän koko harjoituksen tarkoitus, että ne hehtaarit näkyvät, missä on lakisääteistä suojelua ja missä on niitä tukevia alueita, Kumpula sanoo.

”Luonnon kannalta mikään ei muutu”

Suomen Luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan nyt tehty esitys ei kuitenkaan paranna luonnon turvaa tai tilaa.

– Tämä maistuu paperisuojelulta. Maailmalta on esimerkkejä siitä, että paperilla näyttää siltä, että ollaan saavutettu tavoitteita, mutta kuitenkaan mikään luonnon kannalta ei oikeastaan ole muuttunut, Kotiaho sanoo.

Luonnon kannalta olisi Kotiahon mukaan tärkeää, että näillä alueilla tehtäisiin lisäisiä toimenpiteitä.

Suomessa 10 prosentin tiukan suojelun tavoite on valtakunnan tasolla jo ylitetty. Luontopaneelin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä turvaamaan Suomen luontoa ja sen lajistoa.

– Olemme todella pitkästi vajaa siitä kymmenestä prosentista, joka pitäisi olla tiukkaa suojelua. Jokaisessa maakunnassa pitäisi saavuttaa se kymmenen prosentin tiukka suojelu, Kotiaho sanoo.

Nyt valtaosa suojelualueistamme on Pohjois-Suomessa.

Lisäksi löyhään suojeluun ei Kotiahon mukaan pitäisi asettaa alueita, jotka ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia.

– Ne pitäisi laittaa tiukkaan suojeluun, hän sanoo.

Ympäristöministeriö arvioi esitystä seuraavaksi. Sen jälkeen se viedään EU:n komissiolle.