Turun yliopiston tuore väitöstutkimus vahvistaa suositun rikkakasvimyrkyn, glyfosaatin, haitallisia vaikutuksia pölyttäjiin.
Kimmo Kaakisen väitöskirjassa selvitettiin glyfosaatin vaikutuksia kimalaisiin.
Glyfosaatille altistuneet kimalaiset käyttäytyivät passiivisesti, ja niiden kukkavierailut vähenivät liki puoleen verrattuna altistamattomiin kimalaisiin, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.
– Ravinnonhankinta ja lentäminen kuluttavat kimalaisilta paljon energiaa. Jos ravintoa ei löydy riittävästi ja ravinnonhankintamatkat pitenevät, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä yksittäisiin kimalaisiin että koko kimalaisyhteisöön, Kaakinen kertoo tiedotteessa.
Myös ruoantuotanto voi kärsiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn, muistiin ja suolistomikrobistoon.
Puhdas glyfosaatti heikensi kimalaisten oppimiskykyä, mutta kauppavalmisteella ei ollut samanlaista vaikutusta. Oppimista ja muistia testattiin ruiskuttamalla tietyn värisiin kukkiin kimalaisille herkullista sokerivettä.
Myös vaikutukset suolistomikrobistoon erosivat: puhdas glyfosaatti lisäsi mikrobiston monimuotoisuutta, kun taas kauppavalmiste vähensi sitä. Molemmat kuitenkin heikensivät kimalaisten vastustuskykyä vähentämällä elimistöstä Snodgrassella alvi -bakteeria.
– Vaikka vaikutuksia koko populaatioihin ei vielä täysin tunneta, tulokset viittaavat siihen, että glyfosaatin käyttö voi ajan myötä heikentää pölyttäjäkantoja, Kaakinen toteaa.
Glyfosaatti on tiedotteen mukaan maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine. Viime vuosina sen mahdollisista haittavaikutuksista on noussut huoli niin ihmisten kuin eläintenkin osalta.
Kimalaisten määrän väheneminen voi heikentää ekosysteemin toimintaa, ja sillä voi olla vaikutuksia ruoantuotantoon.
Kimmo Kaakisen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa torstaina 5. kesäkuuta.
