Suomalaisten kuntien päättäjillä on vaihtelevat tiedot siitä, kuinka paljon heidän kuntansa julkiskeittiöissä käytetään lähi- ja luomuruokaa.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttaman valtakunnallisen kyselyn perusteella yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti tarvitsevansa tai haluavansa lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista. Tieto nähtiin tärkeäksi etenkin hankintapäätösten tukena.
Kyselyyn vastasi lähes 200 kuntapäättäjää yli puolesta Suomen kunnista. Tulosten mukaan hieman yli puolet päättäjistä tiesi vähintään suunnilleen, kuinka paljon kunnassa käytetään lähiruokaa.
Luomuruoan osuus oli kuitenkin monelle epäselvempi: vain noin kolmannes ilmoitti tietävänsä edes suunnilleen luomuruoan käytön määrän.
Tietoa kaivataan päätöksenteon tueksi
Maakuntien välillä oli selviä eroja tietotarpeissa.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla peräti 60 prosenttia vastaajista toivoi lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista, kun taas Etelä-Pohjanmaalla lisätietoa kaipasi neljännes päättäjistä. Pohjanmaalla tarve oli myös hieman keskivertoa pienempi, mutta valtakunnallisesti tarvetta lisätiedolle esiintyy laajasti.
Ääripäinä kyselyssä olivat Pohjois-Karjala ja Satakunta: Pohjois-Karjalassa kaikki vastaajat ilmoittivat haluavansa lisätietoa, Satakunnassa vain viidennes.
Vastaajat korostivat, että ajantasaisella ja selkeällä tiedolla on suuri merkitys hankintapäätöksiin.
Elintarvikehankinnoista toivottiin esimerkiksi tiivistä koostetta kuntapäättäjille kerran tai kaksi vuodessa, jotta päätöksenteko perustuisi mahdollisimman hyvään tietoon.
Lähi- ja luomuruoan käytön lisääminen julkiskeittiöissä on osa valtakunnallista lähi- ja luomuruokaohjelmaa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin yhteistyötä monen toimijaryhmän kesken – myös kuntapäättäjien tietämys ja sitoutuminen on avainasemassa.
