Noin 12 hehtaarin kokoinen Ylä-Salmijärvi on yksi kokeilukohde Suomessa vielä harvinaisille kosteikkolautoille. Matalan ja rehevöityneen järven rannalla on muutamia kesämökkejä ja pari vakituista asuntoa.
Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Kontio kertoo, että kelluvilla kosteikoilla lisätään keinotekoisesti kilpailua vesipatsaan ravinteista.
– Tavoitteena on, että leville jäisi vähemmän ravinteita ja leväkukinnot vähentyisivät, Kontio kertoo.
Ylä-Salmijärven rannassa Kuopion Muuruvedellä käy kova hyörinä. Talkooporukka rakentaa ensimmäistä kertaa kelluvia kosteikkolauttoja.
Paikalle on tullut kymmenkunta talkoolaista, ja suunnitelmissa on tehdä kesän aikana järvelle kymmenen lauttaa eli noin 120 neliömetriä kelluvia kosteikkoja. Rannassa on monenlaista tarviketta ja ensimmäinen lautta alkaa rakentua vähitellen.
Kontio antaa ohjeita ja työ etenee hyvässä kesätunnelmassa. Lauttaan tulee ensin raudoitusverkko, sitten koiraverkkoa ja kolme ponttonia. Osat kiinnitetään nippusiteillä ja naruilla yhteen.
Lautan päällyseksi on parasta laittaa järviruokoa, mutta heinä ja oljetkin käyvät. Lauttaan istutetaan myös eri kasveja. Täällä käytössä on muun muassa suovehkaa, erilaisia saroja ja osmankäämiä.
Lauttarakentaminen alkaa sujua ja 1,5 tunnin aherruksen jälkeen rannassa kelluu jo kolme kosteikkolautaa. Tiina Kontio taituroi vielä lauttojen päällä ja kiinnittää ne hakasilla toisiinsa kiinni. Lautoille tehdään ankkurit muutamista tiilistä, ja sitten noin 36 neliön kokoinen lautta hinataan soutuveneellä järvelle.
Sinilevä on kiusannut mökkiläisiä
Yksi talkoolaisista on Ylä-Salmijärven rannalla lapsesta asti kesiä viettänyt Mari Suomalainen. Hän on Salmijärvien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja harmissaan mökkijärven rehevöitymisestä ja leväongelmista. Monena kesänä järvivesi on ollut käyttökelvotonta.
– Viimeiset 10–15 vuotta on ollut tyypillistä, että juhannuksen jälkeen ei ole enää voinut sinilevän takia järvivettä käyttää. Nyt on ollut niin kylmä kesäkuu, että levälauttoja ei ole vielä näkynyt.
Hankepäällikkö Tiina Kontio arvioi yhden kosteikkolautan maksavan 200–300 euroa rakennustarvikkeista riippuen. Euroopan maaseuturahastosta on saatu rahoitusta, mutta lauttojen rakentaminen vaatii vahvaa talkootyötä.
Suunnitelmissa on rakentaa tämän ja ensi vuoden aikana peräti 2 000 neliömetriä kelluvia kosteikkolauttoja Itä-Suomeen. Viimevuotinen pilottikokeilu Kuopion Lamperilan Hakolammella on antanut hyviä tuloksia.
Tänä kesänä kosteikkolauttoja on tehty juhannuksen jälkeen myös jo Pohjois-Karjalassa Liperin Riihilammella ja Niinikkolammella. Tiina Kontio odottaa innolla, millaisia vaikutuksia lautoilla on koevesistöjen tilaan.
Kosteikkolauta on helppo rakentaa
Kelluvat kosteikkolautat voivat yleistyä Suomessa selvästi lähivuosina, sillä kyseessä on matalan kynnyksen vesiensuojelumenetelmä.
– Ohjeiden avulla kosteikkolautan voi tehdä omaan mökkirantaan kuka tahansa. Lautat ovat myös suhteellisen edullisia. Suurin toiveeni on, että kelluvat kosteikkolautat yleistyvät ja laajentavat vesiensuojelun keinovalikoimaa Suomessa, Tiina Kontio miettii.
Ylä-Salmijärven talkoissa ensimmäisenä päivänä valmistui kuusi kosteikkolauttaa. Heinäkuun talkoissa tehdään vielä neljä lauttaa lisää.
Kelluva kosteikkolautta on väliaikainen rakenne, ja Ylä-Salmijärveltä ne on tarkoitus poistaa talveksi. Ainakin pienillä lammilla ja järvillä lauttojen rakentamiseen riittää vesialueen omistajan lupa.
– Toivomme kovasti, että sinilevä pysyisi tänä kesänä ja tulevinakin vuosina poissa. Kunpa vihdoin saataisiin järvivesi pysymään saunakelpoisena, Mari Suomalainen sanoo.
