Alkuvuodesta tehty kehonkoostumusmittaus osoitti turkulaisten Jere Mäkitalon, 37, ja Taneli Haunisen, 41, olevan lievästi keskivartalolihavia.
Tulos ei ollut yllätys, sillä kumpikaan ei ole harrastanut säännöllistä liikuntaa kahdeksaan vuoteen. Heillä tilanne ei ole niin paha kuin monilla muilla työikäisillä miehillä, sillä Mäkitalon ja Haunisen työ rakennusalalla on fyysistä.
– Pitkät työpäivät ja perhearki ovat varmaan suurimmat syyt, miksi liikunta on jäänyt. Vaikka olisihan sitä aikaa löytynyt, jos olisi halunnut löytää, Mäkitalo myöntää.
Yli 60 prosentilla suomalaisista työikäisistä miehistä on heikot elintavat, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkukesällä julkaisema Suotuisat elintavat -indikaattori. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa, jossa yli 70 prosenttia työikäisistä miehistä elää selvityksen mukaan epäterveellisesti.
Suomalaisnaisista yli puolella on samaisen selvityksen mukaan terveydelle suotuisat elintavat. Varsinaissuomalaiset naiset ovat elintavoiltaan keskitasoa, heikoimmat tulokset ovat Kymenlaaksossa.
Tiedot perustuvat THL:n Terve Suomi -kyselyyn, jossa on tarkasteltu liikuntatottumuksia, ravitsemusta sekä alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttöä. Kysely lähetettiin yli 60 000 suomalaiselle.
Salihäpeä voi estää liikunnan aloittamisen
Jere Mäkitalo ja Taneli Hauninen tietävät, miten tuskaista liikunnan aloittaminen on nelikymppiselle pitkän tauon jälkeen. Miehet aloittivat maaliskuussa elämäntaparemontin.
Sysäys elämäntapamuutokseen lähti voimistelurenkaista, jotka roikkuivat Mäkitalon kodin lastenhuoneessa käyttämättöminä.
Kahden lapsen isä pohti, voisiko treenata itsensä tikkiin menemättä salille. Silloin harrastaminen ei veisi aikaa perheeltä eikä toisaalta tarvitsisi altistaa itseään vertailulle.
– Salilla käy sellaisia köriläitä, joiden rasvaprosentit ovat todella alhaisia ja sitten menet itse sinne vauvaosastolle katsomaan, löytyisikö sieltä jotakin muovipainoja, joilla voi ruveta jumppaamaan, Mäkitalo kuvailee salihäpeää.
Mäkitalon ja Haunisen treeniohjelma perustuu kehonpainoharjoitteluun eli street workoutiin. Välineinä he käyttävät pääasiassa voimistelurenkaita, leuanvetotankoa ja dippitelineitä.
Kaverukset uskovat, että ajanpuutteen takia harrastukset jäävät monilla muillakin ruuhkavuosia elävillä miehillä vähälle huomiolle.
Jere Mäkitalo ja Taneli Hauninen pohtivat videolla suomalaismiesten elintapoja.
Omalla esimerkillään he haluavat osoittaa, että monipuolinen treeni onnistuu ilman, että tarvitsee välttämättä poistua kotoa.
Vuoden aikana Mäkitalo ja Hauninen kiertävät omalla kustannuksellaan kuudessa maassa hakemassa ideoita treenaamiseen ja tubettavat kokemuksistaan.
Elintavoilla yhteys myös mielenterveysongelmiin
Suomalaismiesten heikoista elintavoista pitää olla huolissaan, koska ne näkyvät suoraan terveydenhuollon hoitojonoissa ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia.
Näin toteaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtava asiantuntija Karoliina Luukkainen. Hän sanoo yllättyneensä siitä, että varsinaissuomalaiset pärjäsivät elintapavertailussa niin heikosti.
– Ei meillä ole suoraa selitystä siihen, miksi nimenomaan Varsinais-Suomessa miesten elintavat ovat kansallisesti kaikkein huonoimmalla tasolla.
Elintavat ovat yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja myös mielenterveysongelmiin. THL:n mukaan erittäin suuri osa työikäisten kroonisista sairauksista voitaisiin ehkäistä noudattamalla terveitä elintapoja.
Myös liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta yllättyi tuloksesta.
Tutkimusten mukaan huonot elintavat ovat yhteydessä matalaan sosioekonomiseen asemaan. Perinteisesti Itä-Suomi ja ylipäätään alueet, joilla on alhaisempi koulutustaso, ovat Helajärven mukaan olleet heikoimpia elintapa- ja terveysvertailussa. Länsisuomalaiset voivat vertailun mukaan elää jopa kymmenen vuotta itäsuomalaisia pidempään.
Varsinais-Suomen osalta kiinnostavaa on, että tulokset ovat laskeneet kahden vuoden takaisesta viisi prosenttiyksikköä, kun monissa muissa maakunnissa ne ovat parantuneet. Yhtenä syynä voi Helajärven mukaan olla talouden laskusuhdanne.
– Tiedetään, että Varsinais-Suomessa on ollut valtakunnallisesti verrattuna iso pudotus työllisyystilastoissa. Työttömäksi jääminen voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ihmiset pitävät itsestään huolta.
Myös kyselyn alhainen vastausprosentti voi vaikuttaa tuloksiin harhaanjohtavasti. Samoin hyvinvointialueisiin liittyvä negatiivinen keskustelu on saattanut kannustaa huonommin itsestään huolta pitäviä vastaamaan kyselyyn.
Vaikutukset lapsiin yllättivät
Varsinais-Suomessa on jo ryhdytty toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Karoliina Luukkaisen mukaan elintavoiltaan riskiryhmään kuuluville tarjotaan elintapa- ja liikuntaohjausta. Palvelu laajenee tänä vuonna kaikkiin maakunnan sote-keskuksiin.
– Haasteena on tässäkin se, miten saamme houkuteltua miehet mukaan. Valtaosa elintapaohjaukseen hakeutuneista on naisia, hän kertoo.
Jere Mäkitalo ja Taneli Hauninen ovat huomanneet, että liikunnan vaikutukset myös muussa elämässään. Iltaisin uni tulee nopeammin ja syömisiä tulee katsottua tarkemmin.
Yllättävintä on ollut kuitenkin huomata, että myös perheen lasten liikkuminen on lisääntynyt. Työpäivän jälkeen Mäkitalolla oli aiemmin tapana lysähtää sohvalle katsomaan televisiota ja myös perheen lapset tekivät niin. Siitä tuli sanomista.
– Huomasin, että kun itse ryhdyin roikkumaan renkaissa, myös lapset innostuivat niistä. Nykyisin joutuu jopa vähän hätistelemään renkaista pois.
Terve suomi -tutkimuksen tulokset perustuvat suomalaisille tehtyyn kyselyyn. Vuoden 2024 tiedonkeruussa vastausaktiivisuus oli 20–64-vuotiailla 32 prosenttia, 65 vuotta täyttäneillä 61 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 61 prosenttia.
