Nelli, Aleksanteri ja Samuel Huotari ovat sisaruksia, jotka pelaavat kaikki Superpesistä.
Yksi merkittävä ero kuitenkin löytyy.
Nelli Huotarin mukaan hänen veljensä Aleksanteri Huotari on tienannut jopa nelinkertaisesti enemmän kuin siskonsa pelatessaan Superpesiksessä. Nelli Huotari kertoo, ettei perheessä ole tehty vertailua kuluvasta kaudesta.
Veljekset pelaavat Sotkamon Jymyssä, joka on myös Nelli Huotarin kasvattajaseura.
Nelli Huotari pelaa nykyisin Joensuun Mailassa, jonka pelaajabudjetti on kuluvalla kaudella 78 000 euroa. Veljien joukkueen budjetti Sotkamossa on 350 000 euroa. Miesten joukkue Joensuussa pelaa 365 000 euron raameissa.
– Kyllähän se tuntuu vähän epäreilulta. En minä sitä ihan hirveästi ole jäänyt harmittelemaan. Tavallaan ajattelen, että niillä mennään, mitä on, Nelli Huotari pohtii.
Siitä huolimatta naisten Superpesiksellä menee paremmin kuin muilla naisten joukkuelajeilla, joissa pelaajat joutuvat usein jopa maksamaan pelaamisestaan.
Naisten Superpesiksessä pienin budjetti on Laitilan Jyskeellä, 20 100 euroa, ja miesten sarjassa Alajärven Ankkureilla, 175 000 euroa.
Miesten joukkueista suurin budjetti on Hyvinkään Tahkolla. Se on noin 20 kertaa suurempi kuin Laitilan Jyskeen naisten budjetti.
Naisilla eniten rahaa on tamperelaisen Manse PP:n käytössä.
Naisten Superpesiksessä pelaajien palkat jäävätkin pienemmiksi ja urat lyhyemmiksi verrattuna miehiin.
Naispelaajien keski-ikä on vain 22,1 vuotta, kun Superpesis Oy tavoittelee sen nostamista lähemmäksi 25 vuotta.
Nelli Huotarin mukaan syyt urien lyhyyteen ovat moninaiset. Naiset saattavat alkaa perustaa perhettä tai alkavat tekemään töitä, kun saavat opintonsa päätökseen.
Myös raha on merkittävä syy.
– Naisurheilussa ei pysty elättämään itseään ympärivuotisesti, Huotari toteaa.
Huotari ei halua kertoa omaa palkkaansa, mutta toteaa Joensuun Mailan maksavan ihan hyvin ja uskoo kaikkien joukkueen pelaajien saavan palkkaa.
Superpesistä pidetään tasa-arvoisena lajina
Superpesis Oy:n toimitusjohtaja Olli Aro korostaa, että lajissa on tehty tasa-arvotyötä jo pitkään.
Silti palkkaerot ovat suuria, koska naisten joukkueiden liikevaihto on pienempi, vaikka kulut ovat samat.
Aron mukaan naisten joukkueissa palkkojen osuus liikevaihdosta voi olla jopa suurempi kuin miehillä. Jatkossa tavoitteena on nostaa naispelaajien keski-ikää ja palkkoja, mutta aikataulu palkkatasa-arvolle on epäselvä.
Miehet ja naiset toimivat Superpesiksessä saman brändin alla.
Ongelma on myös yleisissä asenteissa. Aro kertoo esimerkin, jossa hän iloitsi Porin Pesäkarhujen naisten joukkueen yleisömääristä illallisella Vuokatin huippu-urheiluviikolla.
– Seurueessa ollut nainen kysyi, pelattiinko bikinit päällä, Aro havainnollistaa.
Hänen mukaansa Superpesiksessä ei kuitenkaan ajatella, että on naisia tai miehiä, vaan päätökset koskevat kaikkia.
– Superpesis on yhtä kuin miehet ja naiset.
Tasa-arvoa edistetään Aron mukaan erityisesti viestinnässä ja televisiolähetyksissä.
– Olemme halunneet nostaa naiset viestinnän kärjeksi. Olemme pyytäneet mediaoikeuskumppanilta kauniisti – ehkä vähän vaadittukin – että naisten lähetyksiä pitää olla yhtä paljon kuin miesten lähetyksiä.
Aro ei halua asettaa tarkkaa aikataulua palkkojen tasa-arvoistumiselle, vaan korostaa konkreettisten toimenpiteiden merkitystä.
Naisten sarjoissa Aro näkee merkittävää kasvupotentiaalia. Esimerkiksi naisten Superpesis on katsotuin naisten palloilulaji.
– Naisten sarjojen kehittämisessä on vielä tehtävää, mutta tasa-arvon edistyminen Suomessa ja maailmalla luo kasvumahdollisuuksia.
Ongelma ei ole ainoastaan Suomessa. Esimerkiksi jenkkifutista pelaava Essi Saastamoinen matkasi rapakon taakse pelaamaan omien säästöjen ja sponsorirahan turvin vuonna 2024.
