Venäjä teki keskiviikon vastaisena yönä tähänastisen sodan laajimman ilmahyökkäyksensä Ukrainaan.
Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä käytti iskuissa kaikkiaan 728 droonia sekä 13 ohjusta. Ukraina sanoo torjuneensa niistä valtaosan.
Venäjä on kuluneen kesän ja kevään myötä jatkuvasti kasvattanut keskitettyjä drooni-ja ohjusiskujaan, sanoo sotaa seuraavan Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen.
– Nimenomaan nämä yksittäiset iskut ovat kasvaneet kokoa, hän kertoo.
Yksittäisiä iskuaaltoja kasvattamalla Venäjä pyrkii heikentämään Ukrainan kykyä torjua hyökkäyksiä.
Paroisen mukaan Ukrainan kyky ilmaiskujen torjumiseen onkin tällä hetkellä rajallinen.
– Siellä joudutaan tekemään kovia valintoja sen suhteen, mitä kohteita suojataan.
Näin Venäjän suurimmat drooniyökkäykset ovat kasvaneet toukokuun alkupuolelta:
Hyökkäyksissään Venäjä hyödyntää Paroisen mukaan myös harhautuslennokkeja, joissa ei välttämättä ole taistelukärkeä lainkaan. Näitä on tyypillisesti vaikea erottaa tutkassa muista drooneista. Se vaikeuttaa osaltaan Ukrainan puolustusta.
– Kun Ukrainan ilmatilassa on satoja lennokkeja, voi olla hyvinkin vaikea määritellä sitä, mihin ne tarkalleen ottaen ovat iskemässä.
Paroisen mukaan Venäjän kykyyn iskeä vaikuttavat muun muassa Ukrainan kalustopula, Venäjän oma droonituotanto, pakotteiden vuotaminen ja Kiinan tuki.
Yhdysvalloilta odotettua vähemmän kalustoa
Paroinen toteaa Ukrainan ilmapuolustuksen nojaavan paljolti siihen, mitä lännestä on maalle kyetty antamaan.
Viime viikolla Yhdysvallat kertoi keskeyttävänsä osan aseavustaan Ukrainalle. Muun muassa 30 Patriot-järjestelmän ilmatorjuntaohjuksen toimitus peruttiin.
Tällä viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti kuitenkin maan jatkavan tukea. Mediatietojen mukaan Trump on luvannut lähettää Ukrainalle 10 Patriot-ilmatorjuntaohjusta.
Paroisen mukaan määrä ei riitä kohentamaan Ukrainan puolustusta merkittävästi. Toisaalta Patriot-järjestelmän ohjuksista on joka tapauksessa huutava pula.
– Ei ole hyvä juttu, että niiden toimituksessa on tämmöisiä ongelmia. Mutta samaan isossa mittakaavassa ne eivät ole hirveän ratkaisevia.
Myöskään Venäjän kasvavat drooni-iskut tuskin kykenevät kääntämään sodan suuntaa, Paroinen arvioi. Merkittävä käänne drooni-iskuista syntyisi asiantuntijan mukaan vain, mikäli Venäjä onnistuisi jatkuvasti vahingoittamaan iskuilla Ukrainan sähköverkkoa.
– Sillä alkaisi olemaan todennäköisesti merkitystä jo maasodankin kannalta, koska se vaikuttaisi esimerkiksi rautatienverkon käytettävyyteen.
Venäjä kirinyt droonien tuotannossa
Paroisen mukaan Venäjä kykenee tuottamaan Ukrainaa enemmän pitkän kantaman drooneja, joita se on käyttänyt yöllisissä suurhyökkäyksissään.
Tämä on Paroisen mukaan mahdollista ennen kaikkea siksi, että lännen asettamien pakotteet vuotavat.
Venäjä valmistaa itse versioita Shaded-drooneista Iranilta saatujen tietojen pohjalta. Venäläinen versio tunnetaan nimellä Geran-2.
Paroinen toteaa esimerkiksi Venäjän Tartastanin alueella olevan suurehko lennokkien tuotantoon erikoistunut tehdas. Tehtaan alueen on havaittu jatkuvasti laajentuneen.
– Senkin perusteella vaikuttaa siltä, että se Venäjän kapasiteetti koko ajan kasvaa, Paroinen sanoo.
Tukeeko Kiina Venäjää entistä avoimemmin?
Venäjää pakotteiden kiertämisessä sekä sotakassan ylläpitämisessä auttaa Paroisen mukaan myös naapurimaa Kiina.
Maailman suurimpiin lennokkien valmistajiin lukeutuva maa on varmistanut tarvittavien komponenttien saatavuuden Venäjällä.
Lisäksi Kiina alkoi alkuvuodesta rajoittaa kaupallisten taktisten droonien myyntiä Ukrainalle. Venäjälle se ei asettanut tällaisia rajoituksia.
Tiistaina Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen sanoi EU-parlamentin täysistunnossa, että Kiina on tosiasiassa Venäjän hyökkäyssodan mahdollistaja.
EU:ssa Kiina onkin jo pitkään nähty Venäjän liittolaisena, vaikka Kiina on pyrkinyt esiintymään neutraalina.
Viime viikolla Kiinasta kuultiin kuitenkin poikkeuksellinen lausunto, uutisoi hongkongilainen South China Morning Post.
Nimettömän virkamieslähteen mukaan Kiinan ulkoministeri Wang Yi myönsi EU:n edustajalle Kiinan tukevan Venäjän hyökkäyssotaa. Wangin kerrotaan perustelleen kantaansa sillä, että sodan päättyessä Yhdysvallat kääntäisi kaiken huomionsa Tyynenmeren suuntaan. Wangin kommentteja ei ole vahvistettu julkisesti.
Paroinen arvioi, että Kiinan rooli saattaa olla muuttumassa. Jatkossa maa voi osoittaa Venäjälle avoimemmin tukeaan.
Aiemmin pidäkkeenä on toiminut muun muassa Kiinalle asetettavien pakotteiden uhka, Paroinen toteaa. Nyt Yhdysvaltain aloittama kauppasota saattaa vähentää tätä pidättyväisyyttä.
– Jos Kiinassa katsotaan, että meihin jo kohdistetaan monenlaista kaupankäyntiä rajoittavaa toimintaa, se itsessään voi tehdä Kiinasta aktiivisemman ja avoimemman partnerin Venäjälle, asiantuntija sanoo.
