Vuonna 1987 solmittu ja vuonna 2017 umpeutunut maanottosopimus uhkaa käydä kalliiksi Karkkilan kaupungille.
Rudus (silloinen Oy Lohja Ab) ja Karkkilan kaupunki sopivat lähes 40 vuotta sitten noin miljoonan kuution maa-ainesmäärän ottamisesta Toivikkeen alueelta. Kauppahinta oli puolitoista miljoonaa markkaa.
Yhtiö haki ja sai soranottoluvan miljoonalle kuutiolle heti sopimuskauden alussa ja hyödynsi siitä vajaat 20 000 kiintokuutiota. Kymmeneksi vuodeksi myönnetty maanottolupa raukesi, eikä yhtiö hakenut uutta lupaa ennen kuin vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa.
Karkkilan ympäristölautakunta ei myöntänyt uutta maanottolupaa, koska Rudus haki sitä huomattavasti alkuperäistä laajemmalle alueelle ja liki kaksinkertaiselle soramäärälle.
Myös ympäristölainsäädännössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia sopimuksen laatimisen jälkeen.
Rudus piti kaupungin linjaa sopimusrikkomuksena ja vei asian käräjille.
– Kaikki kaupungin tekemät päätökset ovat olleet lainmukaisia, ja esimerkiksi viimeisimmästä päätöksestä kiistan toinen osapuoli ei ole edes valittanut, kaupunginjohtaja Juha Jokitalo sanoo.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oli asiassa Karkkilan kaupungin puolella, kun taas hovioikeus kääntyi alkuvuodesta Ruduksen kannalle.
Hovioikeus määräsi Karkkilan kaupungin maksamaan yhtiölle vahingonkorvauksena lähes kuusi miljoonaa euroa viivästyskorkoineeen sekä lisäksi kustantamaan Ruduksen oikeudenkäyntikulut.
Enimmillään korvaussumma voi nousta jopa 10 miljoonaan euroon.
Tämä on hieman yli puolet koko Karkkilan kaupungin vuotuisesta verotulosta.
– Vahingonkorvauksen suuruus ei mahdu mitenkään oikeustajuumme. On aivan kohtuutonta, jos joudumme maksamaan oletettuja liikevoiton menetyksiä ja niille vielä korkeaa korkoa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Korhonen (KS) hämmästelee.
Karkkilan kaupunki on hakenut asiaan valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joka ei ole vielä antanut vastausta hakemukseen.
Sekä Korhonen että Jokitalo kehottavat muita kuntia tarkkaavaisuuteen pitkien maankäyttösopimusten kanssa esimerkiksi datakeskus- sekä tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa.
– Kun solmitaan kymmeniä vuosia voimassaolevia sopimuksia isojen kansainvälisien toimijoiden kanssa, kannattaa todella olla sopimusjuridiikasta perillä, seurata sopimuksia ja myös muuttuvaa lainsäädäntöä, kaksikko korostaa.
Osa Karkkilan asukkaista on osoittanut huolensa tilanteesta ja heiltä on tullut jopa kädenojennuksia kaupungin suuntaan.
– On kysytty, että voiko jotenkin osallistua näihin korvauksiin sekä ehdotuksia, että miten kaupunki voisi päästä tästä eteenpäin. Se kertoo mielestäni hyvin syvästä kotiseuturakkaudesta, Jokitalo kiittelee.
Riita-asiasta kertoi aikaisemmin Kuntalehti. Rudus ei yhtiönä kommentoi asiaa oikeusprosessin ollessa kesken.
