Kansanvallan, toimivan demokratian yksi tärkeimpiä tunnusmerkkejä on elinvoimainen ja riippumaton kansallinen media. Suomessa tilanne on onneksi – ja toistaiseksi – varsin hyvä: sijoitumme korkealle kansainvälisissä vertailuissa, jotka mittaavat kansalaisten luottamusta mediaan. Yle pitää listauksissa kärkipaikkaa: suomalaiset luottavat meihin vankasti.
Suomalaisten vankka luottamus mediaan liittyy varmasti osittain yhteiskunnalliseen vakauteen ylipäänsä. Korkeat luottamusluvut löytyvät nimittäin muistakin Pohjoismaista.
Luottamus on tulosta myös traditiosta. Medialla on ollut itsesäätelevä eettinen järjestelmä yli 50 vuotta. Jo vuonna 1968 suomalaiset joukkoviestimet päättivät yhdessä valvoa itseään edistääkseen sananvapautta, etteivät valtio tai poliitikot saisi liikaa valtaa tai mahdollisuuksia kaventaa lehdistönvapautta. Perustettiin Julkisen sanan neuvosto (JSN). Ensimmäiset yhteiset ”Lehtimiehen ohjeet” oli julkaistu jo vuonna 1957.
Journalistin ohjeiksi muuttuneiden periaatteiden noudattamiseen ovat sitoutuneet käytännössä kaikki vastuulliset mediat Suomessa. Kuka tahansa voi tehdä kantelun JSN:lle, jos kokee, että olemme työssämme rikkoneet hyvää journalistista tapaa.
Tässä maailmanajassa sananvapaudesta ja riippumattomasta journalismista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Kun ihmisille on tarjolla yhä enemmän informaatiota – oikeaa ja väärää – ja maailma on yhä epävakaampi, on entistä tärkeämpää olla luottamuksen arvoinen.
Median luotettavuus haastetaan tänä päivänä yhä vahvemmin ja uudenlaisilla tavoilla. Yleä kohtaan vaatimukset ovat vieläkin kovemmat. Veronmaksajien rahoittamana julkisen palvelun yhtiönä meillä on erityisasema suomalaisella mediakentällä.
Meillä on ollut jo pitkään omat eettiset sääntömme, jotka täydentävät Journalistin ohjeita. Ohjeet koskevat kaikkea tekemistämme ja tekijöitämme sisältötyypistä, julkaisualustasta ja työsuhteen muodosta riippumatta.
Olemme nyt uudistaneet näitä sisältötyötämme ohjaavia sääntöjä, jotta ne vastaavat paremmin runsaan vuosikymmenen aikana tapahtunutta dramaattista, teknologian ja yhteiskunnan kehityksen ajamaa muutosta mediaympäristössä.
Uudistusta tehdessä oli ilo huomata, että ohjeemme kestävät aikaa varsin hyvin. Vaikka ohjeet on kirjoitettu (ja nimetty) käytännössä uudestaan, perusta pysyy: me nojaamme tekemisessämme arvoihimme – riippumattomuus, luotettavuus ja ihmisen arvostaminen. Dramaattista muutosta ei ollut syytä eikä tarvetta tehdä.
Ylevät arvopohjaiset ihanteet voivat tuntua mahtipontisilta, mutta jokapäiväisinä toimituksellisina päätöksinä ne saavat konkreettisen merkityksen.
Ihmisen arvostaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten kohtelemme haastattelemiamme ihmisiä tai suhtaudumme lapsiin ja nuoriin. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että emme ole sisältövalinnoissamme ulkopuolisten tahojen ohjattavissa. Raha, valta tai painostus eivät saa vaikuttaa meihin. Puolueettomuus on peruspilarimme.
Luotettavuus puolestaan on synonyymi totuudelle – ihmisten pitää erottaa totuus ja taru, mielipide ja fakta. Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa mielipiteitä rinnastetaan varmennettuun tietoon, korostamme myös avoimuuden tärkeyttä.
Vaikka ehdoton tavoitteemme on virheettömyys, joskus mennään metsään. Kaikessa inhimillisessä toiminnassa on puutteensa. Kun teemme asiavirheen, korjaamme sen heti kun olemme varmistuneet tiedon virheellisyydestä. Korjausten osalta Ylen eettiset säännöt ovat jopa hieman tiukemmat kuin Journalistin ohjeet.
Uudistetut säännöt ottavat kantaa myös tekoälyn käyttöön. Edellisellä päivityskierroksella (vuonna 2013) tekoälyn merkitys median tekemiseen oli vielä vähäinen. Silloin ohjeisiin lisättiin uutena mullistuksena sosiaalinen media.
Tekoäly tarjoaa työssämme sekä ennennäkemättömiä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Perusperiaate on, että ihminen vastaa aina lopputuloksesta. Tekoäly on osaava renki, mutta ihminen on isäntä. Tekniikka on apuväline.
Ylen lakisääteinen tehtävä on edistää yhteiskunnallista keskustelua. Siksi eettisissä säännöissämme todetaan, että tavoitteemme on esittää mielipiteitä, arvoja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä mahdollisimman tasapuolisesti.
Vastuullinen journalismi pitää aina sisällään sellaista, mistä ei itse ole välttämättä samaa mieltä. Mielipide-erot kuuluvat terveeseen demokratiaan. Julkaisemamme tiedon tulee kuitenkin pitää paikkansa, se on journalismin perusta.
Yleisön tulee voida erottaa fiktiivinen sisältö faktasisällöstä. Ylehän tuottaa monenlaista sisältöä, uutisista ja urheilusta draamaan ja kulttuurisisältöön.
Yhteiskunnan varoin toteutettu julkisen palvelun roolimme asettaa luonnollisesti tiukkoja ehtoja. Yle on riippumaton esimerkiksi poliittisista, kaupallisista ja muista intresseistä. Ylen julkaisemat sisällöt eivät saa sisältää mainontaa tai markkinointiviestintää. Emme lähetä mainoksia emmekä myöskään tuota tai tilaa sponsoroitua sisältöä. Suhtaudumme ylipäänsä kriittisesti aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä.
Samasta syystä meillä on tarkat ohjeet sisällöntuotannollemme poliittisten vaalien alla esimerkiksi niin, että kukaan ehdokas ei saa perusteetta etua verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Yle täyttää sata vuotta vuoden päästä. Mediaympäristö on sinä aikana käynyt läpi uskomattoman muutoksen transistoriradiosta, mustavalkoisesta televisiosta ja painomusteesta some-algoritmeihin, virtuaalitodellisuuteen ja valeuutisiin. Journalistisen etiikan klassiset ihanteet kuitenkin pysyvät. Ja niitä me vaalimme.
Voit tutustua päivitettyihin eettisiin sääntöihin tarkemmin täällä.
Johanna Törn-Mangs, vastaava päätoimittaja, Kulttuuri ja asia
Panu Pokkinen, vastaava päätoimittaja, Uutiset ja urheilu
