Ekonomisti: ”Mitä järkeä on verovaroin ylläpitää merten ravintola­keskuksia?” Selvitimme tukileikkauksen vaikutukset

Suomi antaa vuosittain 11 000 euroa tukea jokaista ruotsin- ja vironlaivan työntekijää kohti. Se on hinta, joka maksetaan siitä, laivojen perässä hulmuaa Suomen lippu.

Tuen kohtalo on näinä päivinä ratkeamassa, kun hallitus neuvottelee ensi vuoden budjetista. Tiedossa on, että RKP:lle varustamot ja miehistötuki ovat tärkeitä.

Miehistötuki on hinta siitä, että laivoilla on suomalainen miehistö. Ja hinta siitä, että laivat ovat tiukan paikan tullen helpommin Suomen valtion päätösvallassa.

Kolme suurta risteilyvarustamoa saavat miehistötukena 52 miljoonaa euroa. Laivoilla työskentelee hiukan alle viisi tuhatta työntekijää, joten henkeä kohti tuki on noin 11 000 euroa.

Kannattaa uhkailu ottaa todesta?

Onko syytä ottaa todesta varustamojen uhkaus siitä, että laivat todella liputetaan Ruotsiin tai Viroon, jos valtiovarainministeri Riikka Purra (Ps.) suunnitelma varustamojen tuen leikkaamisesta toteutuu osana valtion säästöpakettia?

Viking Linen, Tallink-Siljan ja Eckerön työllistämistä viidestä tuhannesta henkilöstä noin 4000 on taloushenkilöstöä eli esimerkiksi ravintoloiden ja myymälöiden työntekijöitä.

Purra lopettaisi miehistötuen juuri taloushenkilöstölle, ei siis konehuoneen ja komentosillan väelle. Käytännössä tuki tarkoittaa sitä, että valtio palauttaa varustamoille niiden maksamat työnantajamaksut.

Valtion näkökulmasta palautus on tukea, joka syntyy menetetystä verotulosta. Jos taloushenkilöstön rajattaisiin pois tuen piiristä, valtio säästäisi Purran mukaan 36 miljoonaa euroa varustamoille nyt annettavasta tuesta.

Mutta jos laivat rekisteröidään esimerkiksi Ruotsiin jäävät työnantajamaksut Suomelta saamatta. Palautettavaakaan ei silloin syntyisi, mutta valtio ei siis myöskään säästäisi.

Sen sijaan laivojen työpaikkoja siirtyisi Ruotsiin.

Suomen valtti: kielikynnys

Mutta kuinka moneen työpaikkaan laivojen siirtäminen pois Suomen rekisteristä vaikuttaisi?

Meriliikenteen professori Ulla Tapaninen muistuttaa, että juuri palveluhenkilöstöä ei voi helposti ottaa Ruotsista ainakaan kokonaan, sillä laivojen suomalainen asiakaskunta todennäköisesti odottaa, että ravintoloissa ja kaupoissa on myös suomea puhuvaa henkilökuntaa.

Tapaninen uskoo, että ilman Suomen antamaa tukea laivat liputetaan pois Suomesta.

– Kun he liputtavat laivat ulos, se voi tarkoittaa 2 000 henkilötyövuoden työttömyyttä, Tapaninen arvioi irtisanomisten suuruusluokkaa.

Ulosliputukseen tunnutaan uskovan myös liikenne- ja viestintäministeriössä.

Avaa kuvien katselu

– Sitä voi miettiä, että onko syytä epäillä näitä varustamoiden näkemyksiä, mitä julkisuudessa ovat esittäneet, hallitusneuvos Miikka Rainiala sanoo kieli keskellä suuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2022 selvityksen merenkulun markkinoista.

– Selvityksen perusteella lippuvaltiokysymys on kokonaisharkintaa varustamoiden näkökulmasta, jossa tuet ovat yksi keskeinen elementti, joskaan ei ainoa, Rainiala kiteyttää.

Varustamojen etujärjestön toimitusjohtaja Tiina Tuurnala mukaan koko suomalainen miehistö irtisanotaan, jos laivan kotimaa vaihtuu.

Laivalla olisi nopeasti, vain muutamassa kuukaudessa, uuden lippumaan henkilökunta, Tuurnala sanoo.

Ruotsista tuki vain ruotsalaisille

Rekisteröidessään laivansa Ruotsiin varustamot saisivat suomalaista miehistötukea vastaavan edun Ruotsista, mutta vain sille henkilöstölle, joka asuu Ruotsissa ja on maan sosiaaliturvan piirissä.

Ainakin teoriassa olisi mahdollista, että nykyiset suomalaiset työntekijät siirtyvät kirjoille Ruotsiin ja jatkavat laivalla entisissä töissään Ruotsin lipun alla.

Silloin tuen antaja olisi Suomen sijasta Ruotsin valtio.

Luultavasti osa irtisanotuista etsisi uusia töitä Suomesta tai Ahvenanmaalta. Tämän vuoksi arviot vaihtelevat siitä, kuinka suureksi potkujen ja työttömien määrä kasvaisi ulosliputuksien seurauksena.

Esimerkiksi Svenska Handelshögskolanin työelämäprofessori Juhana Vartiainen on arvostellut miehistötukea ja yleisemminkin yritystukia siitä, että ne kasvattavat muiden veronmaksajien taakkaa.

– Nämä yritystuet eivät vaikuta kokonaisuudessaan työllisyyteen tai työttömyyteen. Jos jotakin elinkeinoa ei enää tueta, työvoima työllistyy muualle, usein tuottavammin ja kannattavammin, Vartiainen sanoo Svenska Ylen Slaget -ohjelmassa

Onko huoltovarmuus uskottava peruste?

Varustamoala muistaa toistella huoltovarmuuden tärkeyttä ja sitä, että ”Suomi on saari”, joka ei voi kriisitilanteessa luottaa vieraaseen apuun.

Suomen ulkomaankaupan arvosta noin puolet kulkee meriväylien kautta. Kun talous palveluvaltaistuu, merirahdin merkitys pienenee tai kuten professori Ulla Tapanien muistuttaa Angry birds -pelivienti ei kulje merikontissa. Sen sijaan tonneina mitattava vientitavaran liikkuu merirahtina yli 90 prosenttisesti.

Tapanisen mukaan ulosliputuksesta näkyvimmin puhuneiden, Viking Linen ja Wasalinen osuus rahtitonneista on pieni: 5–7 prosenttia.

Hän sanoo, että laivayhteydet vaikkapa Ruotsin ja Suomen välillä eivät katkea vaikka lippu ja miehistön kieli vaihtuisivat. Laivat liikkuvat jos, toiminta on varustamoille kannattavaa.

Ekonomisti Roger Wessman pohtii Must Read -sivuston blogissaan, sitä kuinka uskottava perustelu huoltovarmuus on varustamojen vuodesta toiseen saamalle miehistötuelle.

Kaikille varustamoille maksettiin tukea pelkästään viime vuonna 111 miljoonaa euroa. Matkustajalautoille tästä menee lähes puolet.

– Mitä järkeä on verovaroin ylläpitää merellä liikkuvia ravintola- ja kauppakeskuksia, kun vastaavia palveluita voisi pienemmillä kustannuksilla tuottaa kiinteällä maalla, Wessman kysyy.

Myös huoltovarmuusnäkökohtaa Wessman arvioi kriittisesti.

– Valtavat matkustajalaivat (…) pystyvät liikkumaan ainoastaan syviä pääväyliä pitkin ja lienevät sotatilanteessa helppoja maalitauluja.

Wessman arvelee myös, että ”alusten pitäminen tukien avulla Suomen lipun alla ei paljon hyödytä, jos kriisin uhatessa Suomea varustamot liputtavat laivansa nopeasti toiseen maahan, jotta niitä ei pakoteta kriisinhoitotehtäviin”.

Valtio myönsi viime vuonna 111 miljoonaa euroa miehistötukea eli kauppa-alusten työvoimakustannustukea. Tässä suurimmat saajat:

Venäjän Ukraina-hyökkäyksen jälkeen julkaistu LVM:n selvitys joutui pohtimaan aivan uudessa valossa meriyhtyksien säilymistä myös äärimmäisissä oloissa, sotatilanteessa. Ministeriön selvityksessä muistutetaan, että laivojen lippuvaltiolla on valtaa.

Se, milloin laivat voisi ottaan valtion hyppysiin on lopulta tulkintakysymys.

–Lippuvaltiokysymys ei ole huoltovarmuuden kannalta yksiselitteinen. Tulkinta riippuu viime kädessä siitä, minkä kansainvälisen sääntelyn tulkinnan alla toimitaan, LVM:n selvitys joutuu toteamaan.

Valtio otti ruorin jo

Hyvä on muistaa sekin, että kriisejä on monenlaisia. Kuvainnollisesta valtion tarttumisesta ruoriin on tuoretta kokemusta.

Koronakriisissä, alkukeväällä 2020 valtio halusi varmistaa tuonti- ja vientiyhtyhteyksiä huoltovarmuuden nimissä. Ensin ruotsin- ja sitten vironlaivoille tuli palveluvelvoite ja varustamoille maksettiin niiden tekemää tappiota vastaava summa matkustajista tyhjentyneiden reittien ajamisesta.

Hallitus kokoontuu ensi maanantaina budjettiriiheen puhumaan siitä, löytyisikö tällä kertaa leikattavaa kaikkien ekomistien tuomitsemista ”säilyttävistä yritystuista”.