Tällainen on moderni luontokeskus, joka nousee Pallakselle Metsä­hallituksen retkeily­säästöistä huolimatta

Pallaksen uudessa luonto­keskuksessa ei ole henkilökuntaa, ja se on auki ympäri vuorokauden. Metsä­hallituksen miljoonasäästöt eivät vaikuta rakennuksen valmistumiseen.

Metsähallituksen Timo Karinen kertoo, että uusi konsepti ja rakennuksen erilainen arkkitehtuuri on otettu vastaan enimmäkseen hyvin.

Pallaksen uusi luontokeskus on harjakorkeudessa. Ensimmäisenä silmiin pistää sen moderni muoto ja rakennuksen keskeltä avautuva tunturimaisema.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Miia Mäkinen kertoo, että lähtökohtana on ollut paitsi rakennuksen käyttötarkoitus myös se, että se on sopusoinnussa ympäristön ja luonnon kanssa.

– Se on ihmisen rakentama, eikä sen tarvitse täysin sulautua, mutta kuitenkin sointua myös suojellun hotellirakennuksen kanssa, Mäkinen sanoo.

Luontokeskus tulee toimimaan ympäri vuorokauden ilman henkilökuntaa. Konsepti on uusi.

Ylen tapaamat retkeilijät pitivät näkemästään, mutta osa kaipasi tunturiin perinteisempää rakentamista.

Talvella 2026 valmistuvassa luontokeskuksessa on yhteensä 250 neliötä. Tästä noin puolet on lämmintä tilaa. Lisäksi rakennukseen tulee sata neliötä katettua ulkotilaa.

Metsähallitus luottaa, että autiotuvista tuttu käytäntö, jossa rakennus on avoinna kaikille, toimii myös luontokeskuksen kohdalla ja tiloista osataan pitää yhteisesti huolta.

Mies seisoo ulkona metsän reunalla, päässään sininen lippalakki ja yllään harmaa huppari. Taustalla näkyy vehreää metsää.
Metsähallituksen Timo Karinen kertoo, että Pallakselle on toivottu katettua ulkotilaa, jossa voisi pitää sadetta ja odotella bussia. Nyt sellainen saadaan, Karinen lupaa. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Reittien palvelut supistuvat

Samaan aikaan, kun Metsähallitus iloitsee vuoden vaihteen jälkeen valmistuvasta luontokeskuksesta, se kamppailee retkeilypalvelujen supistamisen kanssa.

– Kaiken taustalla on rahoituksen pieneneminen, Metsähallituksen luontopalvelujen yhteyspäällikkö Olli Lipponen sanoo.

Retkeilypalvelujen supistaminen näkyy luonnossa liikkuville esimerkiksi tupien ja käymälöiden vähentymisenä.

Kolarilainen eräopas ja kokenut retkeilijä Jussi Pusa on suunnasta huolissaan.

Eräopas Jussi Pusa on huomannut, että reittien huolto ei ole entisellään.

Pusa ei ole yksin ajatustensa kanssa.

Somekeskusteluissa on ihmetelty, miksi reittien varrelta viedään toimintoja, mutta samaan aikaan rakennetaan uutta sinne, missä on jo muitakin palveluja.

Metsähallitus myöntää, että kritiikkiä on kantautunut heille asti.

Kartoitus selvittää, mitä säästetään ja mitä lopetetaan

Metsähallituksessa kehitetään parhaillaan työkalua, jonka avulla retkeilykohteita ja -palveluja laitetaan järjestykseen.

Ensimmäisessä vaiheessa on käyty läpi kaikki merkittävät, yli 10 000 vuosikävijän kohteet, joiden ylläpitoa pidetään tärkeänä. Kävijämäärien lisäksi tarkastellaan sitä, millainen palvelutarjonta alueella kokonaisuudessaan on.

Esimerkiksi autiotupaverkosto on tunnistettu tärkeäksi turvallisuustekijäksi, eikä sitä olla lakkauttamassa, Olli Lipponen huomauttaa. Metsähallitus on saanut asiasta palautetta.

Maksuttomien retkeilypalvelujen järjestäminen on Metsähallituksen lakisääteinen tehtävä, josta halutaan Lipposen mukaan jatkossakin huolehtia.

Poistoja on kuitenkin tulossa.

– Jokaiselle kohteelle löytyy joku henkilö, porukka tai perhe, jolle juuri se paikka on tärkeä ja pettymyksiä voi tulla, Lipponen sanoo.

Hänen mukaansa luontopalvelujen lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet samalla, kun rahoitus on pienentynyt.

Erillisrahoitus turvaa rakentamisen

Pallaksen rakenteilla oleva luontokeskus on rahoitettu aiemmin saadulla erillisrahoituksella, kun vanha luontokeskus tuli käyttöikänsä päähän.

Lipposen mukaan luontokeskukseen käytetyt varat eivät siis olisi olleet käytettävissä esimerkiksi suoraan retkeilyrakenteisiin.

Erillisrahoitusten aika on Lipposen mukaan toistaiseksi ohi ja luontopalvelujen rakenteet on ylläpidettävä jatkossa perusrahoituksen turvin.

– Maastossa on nyt enemmän rakenteita kuin pystytään ylläpitämään, hän sanoo.

Reittien lisäksi myös luontokeskusverkostoa tarkastellaan.

Pallaksen uusi luontokeskus on esimerkki rakennuksesta, joka palvelee paitsi näyttelytilana ja infopisteenä myös retkeilijöiden taukopaikkana.

Rakennusvaiheessa oleva rakennus. Edessä poro tallustelee kaikessa rauhassa, ja taustalla kohoaa tunturi.
Pallaksen luontokeskuksen suunnitellut LUO-arkkitehdit on aiemmin tehnyt esimerkiksi Ukko-Luoston tuvan. Ajatuksena on, että uusi rakennus sointuu Metsähallituksen muiden rakennusten kanssa. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Modernista ulkokuorestaan huolimatta Pallaksen rakennuksessa on myös perinteistä, kuten paljon puuta, pääsuunnittelija Miia Mäkinen kertoo.

– Ulkopuolelle tulee tumma tervamaali. Sisäosan aluksi vaalea lämpökäsitelty kuusi harmaantuu ajan myötä.

Luontokeskuksessa on myös perinteinen harjakattorakenne, mutta se on käännetty vinottain.

Alta voit katsoa, millainen uudesta rakennuksesta tulee ja miltä näytti Pallaksen ensimmäinen, Lapin sodassa tuhoutunut hotelli.

Pallastunturin luontokeskus havainnekuvissa. Metsähallituksen kuva.
Pallastunturin vanha hotelli mustavalkoisessa talvisessa kuvassa.

Mäkinen sanoo, että Pallas on hänelle henkilökohtaisesti tärkeää seutua ja suunnittelutyö oli siksikin antoisaa.

– Kyseessä on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka, eikä siihen voi rakentaa mitä tahansa. Olemme pyrkineet siihen, että rakennus olisi paikkansa arvoinen.