Venäjä teki jälleen tuhoisan ilmahyökkäyksen Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Iskussa kuoli 15 ihmistä ja kymmeniä haavoittui.
Kesän aikana Venäjä on kiihdyttänyt suuria droonihyökkäyksiä.
Sodasta tietoja keräävän amerikkalaisen ACLED-projektin datan mukaan Venäjä teki Ukrainaan noin 2 100 pitkän kantaman droonihyökkäystä pelkästään heinäkuussa.
Vuoden alusta heinäkuun loppuun Venäjä teki Ukrainaan noin 15 000 droonihyökkäystä. Venäjän droonihyökkäysten määrä on yli tuplaantunut vuoden takaisesta.
– Venäjän iskut ovat selkeästi kiihtyneet kesän aikana, vaikka kuukausien välillä on ollut vaihtelua, sanoo Venäjän hyökkäyssotaa seuraava Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen.
Viime yön iskussa Venäjä käytti Ukrainan mukaan yli 600 droonia ja ohjusta.
– Venäjä pystyy tekemään vastaavia 600–700 droonin iskuja ainakin pari kertaa viikossa, Paroinen toteaa.
Venäjä on kasvattanut droonihyökkäyksiään merkittävästi, sillä sodan aikaisempina vuosina se on lähettänyt suurissa iskuissa noin 200–300 droonia.
– Aikaisemmin Venäjä pystyi tekemään yhden ison iskun viikossa.
Nyt se on pystynyt tekemään samassa ajassa kaksi tai kolmekin suurta hyökkäystä viikossa.
Kyse on pitkän kantaman drooneista, joilla tehdään strategisia iskuja.
Paroisen mukaan Ukraina ei pysty hyökkäyksissä läheskään samanlaisiin määriin kuin Venäjä.
Venäjä valmistaa toista tuhatta droonia viikossa
Venäjä pystyy tuottamaan huomattavasti enemmän drooneja kuin Ukraina.
Paroinen arvioi, että Venäjällä valmistetaan tällä hetkellä toista tuhatta droonia viikossa.
– Venäjä tuottaa Shahed-tyyppisiä lennokkeja massatuotantona koko ajan enemmän ja enemmän.
Venäjällä on suuri droonitehdas muun muassa Tatarstanissa kaukana rintamalinjasta. Ukrainassa drooneja taas valmistetaan enimmäkseen pienissä tehtaissa.
Paroisen mukaan ei silti ole itsestään selvää, onko Venäjä droonisodassa niskan päällä.
– Tavoitteet ovat kummallakin erilaiset, joten niiden tulosten vertaaminen on vaikeaa.
Venäjä iskee drooneilla säännöllisesti siviilikohteisiin. Ukraina pyrkii iskemään Venäjän infrastruktuuriin, kuten öljyn- ja kaasunjalostamoihin.
– Venäjällä on hyvin voimakkaasti koko ajan terroripommitusten aspekti. Venäjä iskee siviiliväestöä vastaan ja pyrkii vaikuttamaan ukrainalaisten taistelutahtoon. Samaan aikaan Venäjä iskee kyllä myös Ukrainan teollisuutta ja infrastruktuuria vastaan.
– Ukrainan tavoitteena on selkeästi aiheuttaa Venäjälle mahdollisimman suuret taloudelliset tappiot ja pyrkiä häiritsemään sen sotatuotantoa mahdollisimman paljon.
Paroisen mukaan droonit eivät tuhovoimastaan huolimatta ratkaise sotaa.
– Minun on hankala nähdä, että kumpikaan puoli saisi drooneista sellaista asetta, että ne yksinään kykenisivät merkittävästi vaikuttamaan sodan kulkuun.
