Liikkumattomuudella on kallis hintalappu. UKK-instituutin laskurin mukaan liikkumattomuudesta aiheutuvien kansansairauksien kokonaiskustannukset ovat koko maassa 1,6 miljardia euroa vuodessa.
Pelkästään Kainuussa summa on lähes 23 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ovat investoineet liikuntapaikkoihin kuten ulkokuntosaleihin, mutta suurin haaste on saada kainuulaiset liikkumaan.
– Haasteeseen kannattaa tarttua. Meillä on mahdollisuus parantaa ja lisätä liikettä, keinovalikoimaakin löytyy, kun vain kääritään hihat ja lähdetään tekemään sen eteen isosti töitä, sanoo Kainuun liikunta ry:n toiminnanjohtaja Teemu Takalo.
Takalon mukaan kuntien päätöksenteossa liikkuminen on huomioitu vaihtelevasti. Sotkamossa urheilu on otettu kunnan vetovoimatekijäksi, mikä näkyy myös arkiliikunnassa. Kuhmossa on puolestaan lähdetty viime vuosina tekemään liikkumisesta kaiken kansan palvelua.
Kuhmo aloitti ensimmäisenä kuntana Kainuussa maksuttoman liikuntaneuvonnan vuonna 2023. Kaupunkiin palkattiin hyvinvointiaktivaattori jo vuonna 2018. Konkreettisesti toimintaa ohjaa liikkumisohjelma.
– Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa painopisteeksi on otettu liikkumisolosuhteet ja liikkumisen edistäminen lasten arjessa. Samalla lisäämme tietoisuutta liikuntaneuvonnasta kaiken ikäisille ja teemme suunnitelmia, miten saisimme vähän liikkuvat ikääntyneet ylös kotisohvilta, sanoo hyvinvointiaktivaattori Riikka Kähkönen.
Kuhmossa liikkumattomuuden hinta on yli 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kähkönen pitää summaa hurjana.
– Jos meille annettaisiin sama raha käyttöön, että pistäisimme ihmiset liikkeelle, pystyisimme tarjoamaan vaihtoehtoja. Tämä työ vie aikaa ja vaatii ihmisiltä omaa tahtoa, sinnikkyyttä ja halua lähteä muuttamaan asioita.
Liikkumattomuutta kampitetaan yhdessä
Kainuun hyvinvointialue seuraa alueen väestön hyvinvointia eri mittarein. Esimerkiksi Terve Suomi -kysely kertoi vuonna 2022, että kainuulaisesta aikuisväestöstä vähän liikkuvia oli 60,3 prosenttia. Viime vuonna luku oli 61 prosenttia.
– Kehitys ei ole menossa suotuisaan suuntaan, toteaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Helena Saari Kainuun hyvinvointialueelta.
Kainuussa liikkumista edistävät yhteistyössä kunnat, hyvinvointialue ja järjestöt. Saaren mukaan on tärkeää, että osapuolet tietävät toistensa toimista ja työnjako on selkeää, jotta ihmisille saadaan tarjottua oikea-aikaista ja oikeanlaista neuvontaa.
– Kaikki hyöty tulee kuntalaisille itselleen. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, jotka voivat myöhemmin tulla vastaan niin sanottuina korjaavina palveluina.
Kainuuseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikkumisohjelma, joka pyrkii lisäämään ihmisten liikkumista ja hyvinvointia maakunnassa vuoteen 2030 mennessä.
Kainuun liikunta ry:n toiminnanjohtaja Teemu Takalo toivoo, että ohjelma siirtyy kuntien ja hyvinvointialueen strategiseen päätöksentekoon tällä valtuustokaudella.
Hän muistuttaa, ettei olemassa ole oikeaa tai väärää liikuntaa. Jokainen liikkuu oman makunsa mukaan, eikä sitä tarvitse suorittaa veren maku suussa.
– Loppujen lopuksi kyse on aika pienistä asioista, jokaisella hengästymisellä ja jokaisella askeleella on merkitystä.
