Suomi liittyy YK:n Palestiina-julkilausumaan.
– Olemme tämän lausuman takana, ja sen takana, että rauhaa edistetään kahden valtion mallin pohjalta. Sen puolesta me puhumme ja teemme töitä, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi asiaa medialle eduskunnassa.
Myös Suomen verrokkimaat tukevat Valtosen mukaan lausumaa laajasti.
– Harva maa tukee tätä sataprosenttisesti, mutta kyse on kompromisseista. Historiallinen paperi on käsillä.
Valtonen painotti, että lausumaan liittyminen on ulkoministerin päätäntävallassa.
Hän teki ratkaisun keskusteltuaan hallituskumppaneiden kanssa. Hallitus ei ole liittymisestä yksimielinen, sillä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat jättäneet asiaan eriävän mielipiteen.
Historiallista julkilausumassa on Valtosen mukaan muun muassa se, että siinä Arabiliiton 22 jäsenmaata ja keskeinen osa Lähi-idän arabimaita tuomitsevat ensimmäisen kerran Hamasin terrori-iskut Israeliin lokakuussa 2023.
Lausumassa listataan myös toimia, joilla Hamas pyritään syöksemään vallasta.
– Tällä pyritään tekemään tilaa turvalliselle yhteiselolle, toisaalta Israelin kansa ja Palestiina, kaksi rinnakkaista demokraattista valtiota.
Purra: Ylittää selonteon
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan lausunto on ristiriidassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten kanssa.
– Julkilausumassa on paljon hyviä kohtia, joilla tavoitellaan alueelle rauhaa ja humanitaarisen kriisin ratkaisemista. Siellä on myös kohtia, jotka mielestämme menevät ohi utp-selonteon (ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon) kirjauksen yli, Purra sanoi eduskunnassa.
Purran mukaan Suomi ei lausumalla suoraan sitoudu Palestiinan tunnustamiseen, mutta liian pitkälle mennään muotoiluissa, joissa puhutaan muun muassa ”konkreettisista” ja ”peruuttamattomista” askelista itsenäisen Palestiinan rakentamiseksi.
Myös Essayah perusteli eriävää mielipidettään viestipalvelu X:ssä sillä, että julkilausuma on hänen mukaansa ristiriidassa selonteon kanssa.
Valtonen ja Orpo: Linjan mukainen
Ulkoministeri Valtosen mukaan hallituksessa saa olla asiasta erilaisia painotuksia.
– On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus tuoda mielipiteensä julki. Tässä kysymyksessä oma ja virkakunnan jakama tulkinta on, että tämä on täysin meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukainen, Valtonen totesi.
Näin Ylelle kommentoi myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).
– Tulkitsen niin, että julkilausuma on hallitusohjelman ja ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukainen, ja näin ollen pystymme sen kuitenkin allekirjoittamaan.
– Olisi tietenkin ollut parempi, että oltaisiin oltu tässä yhtenäisiä, mutta minusta ratkaisu on nyt selvä. Heillä oli oikeus olla eri mieltä, Orpo sanoi.
Valtosen mukaan päätökseen vaikuttaa sekin, että selonteon hyväksymisen jälkeen tilanne alueella, kuten Israelin toimet Gazassa, on tosiasiallisesti muuttunut.
– Israelin toimet ovat paitsi asiallisesti, myös julkilausuttuna menneet sellaiseen suuntaan, että Israel jopa pyrkii poistamaan tämän neuvottelun osapuolen.
– Silloin me emme voi tietenkään pitää ehtona sitä, että odotetaan, odotetaan, odotetaan neuvotteluita, joita ei koskaan mahdollisesti voisi tullakaan.
Tämä taas veisi pohjan kahden valtion mallin toteutumiselta.
– Koska Israel omilla toimillaan toisaalta pienentää palestiinalaisväestölle kuuluvaa aluetta, joka on kansainvälisen yhteisön ja kansainvälisen oikeuden mukaan tunnustettu.
– Vastaavasti puheet väestön pakkosiirroista tai jopa pahempaa, väestön näännyttämisestä, ei tällaista voi hyväksyä.
Kristillisdemokraatit vastustavat voimakkaasti Palestiinan tunnustamista. Se on puolueelle hallituskysymys.
Suomi on aiemminkin yhtynyt ulkoministerin johdolla Palestiinaa koskeviin kannanottoihin, joista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat sittemmin julkisuudessa sanoutuneet irti.
Lindtman: Selvä askel tunnustamisen suuntaan
Hallituksen Palestiina-linjasta välikysymystäkin väläyttänyt SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kiittää hallitusta ratkaisusta.
– Suomi otti selvän askeleen tunnustamisen suuntaan eli allekirjoitti lausuman, jonka mukaan Palestiinan tunnustaminen on välttämätön osa kahden valtion mallia ja ratkaisuja.
Lindtmanin mukaan itse julistus ei vielä riitä.
– Itse päätös, Palestiinan tunnustaminen jää vielä tehtäväksi. Toivon että Suomi tekee tämän päätöksen YK:n korkean tason viikkoon mennessä, jotta Suomi ei jää historian väärälle puolelle.
– Mikäli ei kykene tätä tekemään niin olemme valmiit linjan eduskunnassa haastamaan.
YK:n yleiskokouksen korkean tason keskustelut pidetään 23.–27. syyskuuta. Esimerkiksi Belgia, Ranska, Kanada ja Australia ovat ilmoittaneet tunnustavansa Palestiinan kokouksessa, osa tietyin ehdoin.
Valtonen: Tunnustaminen on ”toinen keskustelu”
Julkilausumassa ei ole kyse sitoutumisesta Palestiinan valtion tunnustamiseen, vaan keinoista kohti kahden valtion eli Palestiinan ja Israelin mallia.
Valtosen mukaan julistuksella on silti merkitystä, koska kansainvälinen yhteisö haluaa sen avulla pitää kahden valtion edellytyksiä hengissä.
Valtonen painottaa, että vaikka kahden valtion malli pitää sisällään jossain vaiheessa Palestiinan valtion tunnustaminen, tunnustaminen on tyystin ”toinen keskustelu”.
– Edelleen se, milloin yksittäiset maat tunnustavat Palestiinan tai Israelin, on jokaisen maan oma päätös.
Kysymykseen siitä, onko selvää, että Suomen nykyinen hallitus ei Palestiinaa tunnusta, Valtonen vastaa napakasti:
– Ei se ole selvää, sillä silloin emme tukisi kahden valtion mallia. Itse en sellaisessa hallituksessa pystyisi toimimaan, joka lähtisi avoimesti tavoittelemaan esimerkiksi yhden valtion mallia.
Ulkoministeri Valtonen (kok.) kertoi ensin asiasta viestipalvelu X:ssä. Jo aiemmin oli tiedossa, että Suomi päättää kannastaan tänään.
18:22 Päivitetty juttua kauttaaltaan. Muun muassa täydennetty ulkoministeri Valtosen kommenttia ja lisätty Lindtmanin kommentti.
