Saanan elämä on jatkuvaa todisteiden keräämistä siitä, millä tavoin hänen perhettään ahdistellaan.
Hänen ex-kumppaninsa ja lapsensa isä on yli 10 vuoden ajan lähetellyt solvaavia viestejä, seurannut ja käyttäytynyt uhkaavasti. Perheen arki on epävarmaa olan yli vilkuilua.
Saanan nimi on muutettu hänen ja lapsen turvallisuuden suojelemiseksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa. Yle nähnyt oikeuden asiakirjoja, jotka vahvistavat Saanan kertomia asioita.
Häirinnän näyttäminen toteen saattaa olla ahdistelua kokeneen näkökulmasta vaikeaa. Yksi keino uhrin avuksi voi joissain tapauksissa olla lähestymiskiellon tekninen valvonta. Se siirtää todistamisvastuuta viranomaiselle.
Lähestymiskiellon tekninen valvonta otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten, mutta sitä on määrätty vain 11 kertaa.
Videolla toimittaja kertoo lisää teknisestä valvonnasta:
Saanan tapauksessa teknistä valvontaa ei ole määrätty, mutta hän pitää keinoa tehokkaana ja kokisi siitä olevan apua myös oman perheensä kohdalla.
– Se voisi olla tehokas keino tyrehdyttää fyysinen seuraaminen. On työlästä todistaa, miten ja milloin meitä on seurattu. Miten ihmeessä niitä todistaa? Pitääkö aina kulkea puhelimen videotoiminto päällä?
Lähestymiskieltojen määrä on kasvussa
Teknisessä valvonnassa lähestymiskieltoon määrätylle asennetaan elektroninen valvontapanta, johon yhdistetty laite varoittaa lähestymiskiellolla suojattua henkilöä silloin, jos kieltoalueen rajoja rikotaan. Asiantuntijoiden mielestä keino tuo turvaa suojatulle, on teknisesti yksinkertainen toteuttaa ja tehokas.
Poliisitarkastaja Kari Siivon mukaan teknistä valvontaa käytetään niin sanotusti ”viimeisenä keinona”.
– Valvontapanta määrätään vain tapauksissa, joissa se on välttämätön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi, kertoo Siivo.
Seuraavana vaihtoehtona ovat hänen mukaansa pakkokeinot, kuten vangitseminen, joihin vakavammissa tapauksissa usein turvaudutaan.
Grafiikka näyttää määrätyt lähestymiskiellot yhteensä. Luvut rikkomisista kertovat poliisille tehtyjen ilmoitusten määrän. Todellisuudessa yksi ilmoitus voi pitää sisällään useita kertoja, jolloin lähestymiskieltoa on rikottu.
Saana kertoo, kuinka lapsen isä ilmaantui toistuvasti heidän kotinsa ovelle, tai seuraamaan lastaan eri paikoissa ja häiriköi heitä ja lähipiiriä myös puhelimitse ja sähköpostilla. Toistuvat lopettamispyynnöt, estot tai poliisipartion kutsumiset eivät auttaneet.
– Se on todella ahdistavaa, etenkin lapselle.
Koska toiminta on ollut säännöllistä ja kestänyt vuosia, on Saana tehnyt tutkintapyyntöjä ja poliisin kehotuksesta hakenut miehelle lähestymiskieltoa kahdesti. Myös poliisi on hakenut sitä kahdesti. Vasta neljännellä kerralla Helsingin käräjäoikeus määräsi miehen laajennettuun lähestymiskieltoon.
Eräässä lähestymiskieltoistunnossa esitettiin todisteena lapsen isästään kuvaama video, jossa isä seurasi lasta koulumatkalla.
– On tavatonta, että lapsi laitetaan sellaiseen asemaan, että hänen pitää kerätä todisteita. Lastani ahdisti, ja tällaisena diginatiivina hän sitten keksi laittaa videon päälle, kertoo Saana.
Mies on valittanut päätöksestä hovioikeuteen. Käräjäoikeudessa mies on kertonut yrittäneensä yhteydenotoilla selvittää lapsen tapaamisiin liittyviä asioita. Oikeus katsoi päätöksessään, ettei isän toiminnalle ollut perusteita.
Saanalla on lapsen huoltajuus, mutta lapselle on määrätty isänsä tapaamisoikeus. Lasta kuitenkin ahdistaa isänsä käytös, eikä hän siksi halua tavata.
Päätöksiä sai Saanan mukaan odottaa pitkään, vaikka lähestymiskieltoasiat tulisi käsitellä kiireellisinä. Hänestä eron jälkeistä vainoa ja väkivaltaa ei viranomaistaholla tunnisteta tarpeeksi hyvin.
Lähestymiskieltojen määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana yli 30 prosenttia, käy ilmi Poliisihallituksen tilastoista.
Valvonta edellyttää yhteistyötä ja elämänhallintaa
Teknisen valvonnan vähäiseen käyttöön voi vaikuttaa myös se, ettei sitä voi hakea uhri itse tai hänen asianajajansa, vaan poliisi tai syyttäjä.
Rikosylikomisario Pasi Niemisen mielestä keinoa tulisi käyttää enemmän.
– Siihen ei jostain syystä ole muotoutunut sellaista käytäntöä, eikä sitä ole testattu poliisissakaan ilmeisesti riittävän paljon. Voi olla, että nämä (lähestymiskielto) tapaukset ovat olleet hoidettavissa muuten, eikä tekninen seuranta olisi tuonut lisäarvoa.
Yksi jarruttava tekijä on, ettei tekninen valvonta onnistu ilman valvottavan yhteistyötä.
– Valvottavan tulee huolehtia välineistä sovitusti ja osallistua käyttöönottoon olemalla oikeassa paikassa laitteen asentamista varten. Hänellä on velvollisuus huolehtia laitteiston toimivuudesta ja latauksesta, sanoo erityisasiantuntija Pasi Lehmus Rikosseuraamuslaitokselta.
Menetelmä siis vaatii valvottavalta tietyn tasoista elämänhallintaa. Rikosseuraamuslaitos saa hälytyksen jos panta poistetaan, tai sitä yritetään manipuloida.
Lehmus arvelee, että usein lähestymiskiellon lievemmät muodot koetaan riittävinä. Hänestä tekninen valvonta voisi kuitenkin joissain tilanteissa lisätä turvallisuutta, vaikkei se pelkoa poistakaan.
– Mielestäni on syytä yrittää kaikkia keinoja, jotka helpottavat vaikeissa elämäntilanteissa eläviä ja pelkääviä ihmisiä. Tämä on osa sitä palettia, sanoo Lehmus.
Lähestymiskieltoja rikotaan aiempaa enemmän
Lähestymiskieltoja myös rikotaan aiempaa useammin. Asianajaja Minna Pilviön mielestä valvontapantaa voisi hyödyntää enemmän tilanteissa, joissa kieltoa toistuvasti rikotaan.
Kuuntele alta, miksi Pilviön mielestä teknistä valvontaa tulisi käyttää useammin:
Laajennetun lähestymiskiellon myötä mies ei enää viestittele Saanalle tai lapselle. Sen sijaan lähipiiri, joihin kielto ei ulotu, joutuu edelleen kärsimään häirinnästä.
– Elämme jatkuvassa epävarmuudessa, mutta nyt tilanne on vakaa lähestymiskiellon takia. Se on todella tärkeä, jotta pystymme lapseni kanssa keskittymään muuhunkin.
Saana pelkää, että vuoden määräajan jälkeen ahdistelu jatkuu entisellään. Hän uskoo, että tuomio vainoamisesta olisi lähestymiskieltoa tehokkaampi. Tätä koskeva asia on syyttäjällä syyteharkinnassa.
Kuuntele alta, kuinka lähestymiskiellon teknistä valvontaa käsiteltiin Radio Suomen lähetyksessä:
