Suojelukonkarin perustamalle säätiölle kelpaisi vaikka Tiktokin rahat – nyt metsiä suojeltiin Microsoftin kustannuksella

Luontopaneelin mukaan Suomi ei saavuta metsänsuojelutavoitteitaan, ellei myös yrityksiä saada rahoittamaan suojelua.

Yle tutustui Microsoftin rahoilla suojeltuun metsään Kirkkonummella. Video: Petteri Juuti / Yle

Harvat asiat yhdistävät radikaalia luonnonsuojelijaa Pentti Linkolaa ja teknologiajätti Microsoftia. Siksikin Kauhalan metsä Kirkkonummella on harvinaisuus.

Viisi vuotta sitten kuolleen Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö on hiljattain hankkinut kirkkonummelaisen metsän pysyvään suojeluun Microsoftin rahoilla.

Metsäkoneilla ei ole enää asiaa tänne.

Metsää, jossa eri-ikäisiä ja eri lajeja edustavia puita.
Microsoftin lahjoitus oli Luonnonperintösäätiön historian suurin yrityslahjoitus. Sen ansiosta säätiön suojelupinta-ala Uudellamaalla viisinkertaistui. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Säätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki ja suojelupäällikkö Vilma Kaukoranta ovat luvanneet näyttää Kauhalassa virtaavan puron, jossa metsän suojeluarvot näkyvät parhaiten.

Jo ensimetreillä metsä näyttää moninaisuuden, jota suomalaisissa metsissä kaivattaisiin enemmän.

Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö esittelee Kauhalan metsän monipuolista puustoa. Video: Petteri Juuti / Yle

Microsoft kaataa ja suojelee metsää

Microsoftin avulla suojellaan kolme metsää, joista Kirkkonummen Kauhala on selkeästi suurin.

Metsän omistanut Helsingin kaupunki oli jo pitkään etsinyt ostajaa, joka pitäisi Kauhalan luonnosta huolta. Metsä oli ollut Luonnonperintösäätiön kiikarissa, mutta rahaa näin suuren alueen hankkimiseen ei ollut.

– Kyllähän se ihan valtavan merkittävä uutinen oli, että saamme näin isoja alueita suojeltua, suojelupäällikkö Kaukoranta sanoo.

Maahan repeämällä kaatunut iso lahonnut puu ja sen vieressä korkea kanto, jonka korkeimmat säikeet ulottuvat usean metrin korkeutueen..
Suojelupäällikkö Kaukoranta ihastelee suurta kaatuneen puun kantoa. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Myös Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja kiittelee päätöstä.

– Kyllä tämä on varsin merkittävä lisäys suojelupinta-alaan nimenomaan Etelä-Suomessa, missä suojelua pitäisi lisätä merkittävästi, puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo.

Rahat metsien suojeluun löytyivät it-jätti Microsoftilta. Yhtiö rakentaa pääkaupunkiseudulle kolmea uutta datakeskusta ja jokaisen alta kaadetaan metsää.

Havainnekuvat näyttävät, millaisia datakeskuksia Microsoft rakentaa. Kuvat: Microsoft / Arkkitehtitoimisto Olla

– Microsoft on sitoutunut globaalisti suojelemaan maata enemmän kuin käytämme, Microsoftin vt. toimitusjohtaja Teemu Vidgren perustelee.

Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin datakeskusten alle jää metsää yhteensä 89 hehtaaria. Samoissa kunnissa suojeltujen alueiden metsäpinta-ala on yhteensä yli 300 hehtaaria.

– Tämä on se pinta-ala, mitä pystyimme löytämään datakeskusten läheltä isoina kokonaisuuksina, perustelee Vidgren lukemaa.

Datakeskusten lisäksi metsäpinta-alaa haukkaavat datakeskuksia pyörittävät tuuli- ja aurinkovoimalat. Ne tarvitsevat maa-alaa moninkertaisesti itse datakeskuksiin verrattuna.

Luontopaneelin Kotiahon mukaan olisi harvinaislaatuista, jos Microsoft huomioisi myös sähköä myyvien yhtiöiden luontohaitat. Sen sijaan sähköyhtiöiden olisi syytä huomioida itse aiheuttamansa luontohaitat ja siirtää kustannukset sähkön ostajalle – siis tässä tapauksessa Microsoftille.

Kauhala on täkäläiseksi suojelualueeksi suuri

Kävelyretki suojellussa metsässä on saavuttanut puron. Tässä kohtaa polku kulkee suojelualueen reunassa ja puron toisella puolella kasvaa peltoa. Se vaikuttaa vääjäämättä myös puron varren kasvillisuuteen.

Puro, jonka toisella puolella on metsäpolku, toisella puolella vihreä pelto.
Esimerkiksi peltoaukealta tuleva valo vaikuttaa kasvillisuuteen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Siksi alueen suuruus on tärkeää – suojellun metsän sisemmät osat ovat kaukana pellosta ja muista ihmiskäden vaikutuksista.

Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Vilma Kaukoranta kertoo, mistä näkee puron hyvinvoinnin ja miten kääpä parantaa liito-oravan elinmahdollisuuksia. Video: Petteri Juuti / Yle

Rehellisesti viestitty suojelu ei ole viherpesua

Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tietysti hieno asia, että Kauhalan metsä on suojeltu. Hienoa on myös se, että suojelu on tehty nimenomaan Etelä-Suomessa, missä metsäluonnon tilanne on kriittisin.

Nyt kun pelto ei enää reunusta puron toista laitaa, näky on eittämättä kaunis.

Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö esittelee luonnontilaisen puron ympäristöä. Video: Petteri Juuti / Yle

Kiitos suojelusta kuuluu Microsoftille, joka vapaaehtoisesti maksoi metsät. Kun yhtiö samaan aikaan aiheuttaa metsäkatoa, mieleen herää vääjäämättä kysymys: onko tämä viherpesua?

– Viherpesua on se, että ympäristötekoa liioitellaan tai siitä annetaan väärää tietoa. Ainakaan itse en ole huomannut, että Microsoft olisi viestinnässään sellaiseen syyllistynyt, sanoo Luontopaneelin Kotiaho.

Kotiaho pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana sitä, että yritykset ajattelevat luontoa, kun tekevät toimenpiteitä, joilla sitä samanaikaisesti tuhotaan.

Sammalta ja saniaisia kasvaa kallionlohkareen päällä. Taustalla kallioseinämä.
Suuren kallioseinämän vieressä on saniaisille ja sammaleille sopiva varjoisa ja kostea mikroilmasto. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Säätiölle kelpaisi suojeluraha vaikka Tiktokilta

Luonnonperintösäätiön ei tarvinnut pitkään miettiä, kelpaavatko Microsoftin rahat vai ei.

Aivan kaikki raha ei säätiölle kuitenkaan kelpaa. Esimerkiksi laittomia hakkuita tai muita laittomuuksia tekevä yhtiö ei lahjoittajaksi sovi. Myös ylikulutuksen kiihdyttäminen voi olla ongelma.

Luonnonperintösäätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki.
Toimitusjohtaja Timo Huhtamäen mukaan säätiö on kieltäytynyt järjestelystä, jossa kuluttaja olisi saanut kolme tuotetta kahden hinnalla ja osa summasta olisi maksettu säätiölle. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Microsoftin Vidgren muistuttaa, että Microsoft rakentaa datakeskukset käyttäjien tarpeisiin: niitä hyödyntävät esimerkiksi varsin tarpeelliset verkkopankit. Lisäksi hukkalämmöllä lämmitetään kaupunkien taloja.

Entä kelpaisiko Luonnonperintösäätiölle rahat Tiktokin datakeskukselta, joka pyörittää koukuttavia ja jopa käyttäjille haitallisia videoita?

– Harkitsemme kaikki tapaukset erikseen, mutta todennäköisesti kyllä. Luonto on sellaisessa tilassa ja rahoitusvaje on niin kammottava, että yksityistä pääomaa on saatava liikkeelle, Luonnonperintösäätiön Huhtamäki sanoo.

Suojelutavoite vaatisi miljardeja – myös yrityksiltä

Luontopaneelin vuonna 2021 tekemän arvion mukaan Suomessa pitäisi suojella metsäluontoa seitsemän miljardin euron edestä. Näin Suomi pääsisi vuodelle 2030 asetettuun kansainväliseen tavoitteeseen suojella 10 prosenttia metsäpinta-alasta kaikissa maakunnissa ja kaikissa luontotyypeissä.

Julkisella rahalla siihen ei Huhtamäen mukaan päästä millään.

Microsoftille datakeskukset ovat miljardien investointi, suojeltujen metsien kauppahinta oli reilut neljä miljoonaa euroa.

– Suomalaisten yritysten liikevaihto on noin 700 miljardia vuodessa. Jos tästä tuhannesosa saadaan luonnonsuojeluun joka vuosi, me pääsemme Luontopaneelin tavoitteeseen, Huhtamäki suhteuttaa.

Luontopaneelin Kotiaho tosin huomauttaa, että vuositavoite on nykyään jo korkeampi, koska raportin jälkeenkin suojeluun on käytetty vain miljoonia, ei suinkaan miljardeja.

Korkea pystysuora kallioseinämä, jonka keskellä tasanteella kasvaa sammalta ja saniaisia.
Kauhalan metsä tunnetaan jylhistä kallioistaan. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Suojelua, mutta ei kompensointia

Jos Luonnonperintösäätiö on joustava sen suhteen, mistä suojeluun saatu raha on peräisin, on yksi asia, josta toimitusjohtaja on tiukka. Nyt puhutaan luonnonsuojelusta, ei kompensaatiosta. Samoilla linjoilla on Microsoft.

Luontopaneelin Kotiahon mielestä kompensaatiosta puhuminen menisikin viherpesun puolelle.

Ekologisen kompensaation idea on se, että jos yrityksen toiminta aiheuttaa haittaa luonnolle, se parantaa samankaltaisen luonnon elinolosuhteita toisaalla. Ajatus on, että yrityksen toiminnasta huolimatta ympäristön kokonaistilanne ei ainakaan huonone.

Tässä tapauksessa se olisi edellyttänyt ensinnäkin sitä, että datakeskusten alle jäävän metsän luontoarvot olisi selvitetty perusteellisesti. Sitten olisi pitänyt etsitä alueita, joilla samoja luontoarvoja olisi voitu lisätä joko ennallistamalla tai suojelemalla.

Luontopaneelin puheenjohtajan mukaan on välttämätöntä, että yritykset alkavat täysimääräisesti kompensoida aiheuttamansa luontotuhot. Muuten luontokato ei pysähdy.

– Kannustan Microsoftia teettämään luonnonsuojelulain mukaiset laskelmat aiheutetuista haitoista ja suojelulla saatavista hyödyistä. Jos hyödyt kattavat haitat, voidaan puhua vapaaehtoisesta kompensaatiosta, sanoo Luontopaneelin Kotiaho.

Kauhalassa suunnistetaan vielä kerran

Kauhalassa puro solisee nyt turvallisesti riippumatta siitä, käytetäänkö sitä viherpesuun tai kompensaatioon.

Tummakivinen puro, jonka reunuksilla kasvaa sammalpohjaista metsää.
Luonnontilaisen puron reunalla kasvaa monimuotoinen lehto. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Tällä hetkellä sen suurin uhka on parin vuoden päästä pidettävän Jukolan viestin suunnistajien eksyminen. Ennen suojelupäätöstä sovittu kilpailu on tarkoitus järjestää siten, ettei se haittaa metsän luontoarvoja.

Sen jälkeen metsässä ei kilpailla enää laisinkaan.

Sen sijaan retkeilijät ja jylhien kallioiden nousua tavoittelevat kiipeilijät ovat tervetulleita jatkossakin.