Solar Foods suunnittelee Lappeenrantaan uutta proteiinitehdasta, joka käyttäisi sähköä enemmän kuin perinteinen paperitehdas. Täydellä teholla toimiva tehdas tarvitsisi jopa 80 megawatin sähkötehon.
– Ruoantuotantoprosessimme käyttää paljon sähköä, Solar Foodsin teknologiajohtaja Petri Tervasmäki kertoo.
Yhtiö valmistaa Solein-proteiinia. Tuotannossa sähköä tarvitaan erityisesti vedyn valmistamiseen. Bioreaktoreiden mikrobit käyttävät vetyä energianlähteenä ja valmistavat hiilidioksidista ja vedystä proteiinia.
Yhden proteiinikilogramman tuottamiseen tarvitaan noin 50 kilowattituntia sähköä. Tämä on yksi syy, miksi yhtiö haluaa investoida uuteen tehtaaseen.
– Tehtaan tuotantoa voidaan muuttaa energiatehokkaammaksi niin, että tarvitaan vähemmän sähköä tuotettua proteiinikiloa kohti, Tervasmäki sanoo.
Solar Foodsin pyrkii aloittamaan tuotannon uudessa tehtaassa vuonna 2028.
Eteläisessä Suomessa sähkö ei riitä – Kaakkois-Suomessa sitä on tarjolla
Solar Foods harkitsee uutta tehdasta Lappeenrantaan, koska siellä on saatavilla yhtiön tarvitsema järeä sähköliittymä.
– Kasvuyhtiönä emme voi odotella sähköverkon saatavuutta. Seuraavan tehtaan aikataulu on meille tärkeä, Tervasmäki painottaa.
Sähköverkon siirtokapasiteetti ei riitä uusille paljon sähköä käyttäville asiakkaille pääkaupunkiseudulla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Tämä koskee esimerkiksi datakeskuksia, lämpöä tekeviä suuria sähkökattiloita ja isoja akkuvarastoja.
Kaakkois-Suomessa tällaisia rajoituksia ei ole.
– Yritykset sijoittavat investointinsa sinne, missä on saatavilla sähköverkkoa ja sähköliittymiä. Sähköverkkoihin on investoitava lisää. Kantaverkkoyhtiö tekee tätä parhaillaan isolla investointiohjelmalla, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
Samaan aikaan Suomessa joudutaan lykkäämään uusia tuuli- ja aurinkovoimalahankkeita, koska uusiutuvasta sähköstä on ylitarjontaa.
– Ensi vuonna ei valmistu yhtään lisää maatuulivoimaa. Tarvitaan uutta kysyntää, jotta investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon jatkuvat, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo sanoo.
Suomessa on luvitettuna tai suunnitteluvaiheessa niin paljon uusiutuvan sähkön hankkeita, että sähköntuotannon voisi jopa kolminkertaistaa. Haasteena on kuitenkin sähköverkkojen siirtokapasiteetti.
Lappeenrannassa Solar Foods pystyisi hyödyntämään esimerkiksi suuren osan lähialueilla tuotettavasta aurinkosähköstä, jos suunnitellut aurinkopuistot toteutuvat.
– Sähkön siirron kannalta olisi hyvä, jos sähkö saadaan läheltä, Petri Tervasmäki pohtii.
Yhtiö päättää tehtaan sijaintipaikasta vuoden loppuun mennessä. Päätökseen vaikuttavat muun muassa alueen sähkönsyöttömahdollisuudet.
Sähkö ostetaan suoraan tuuli- ja aurinkovoimayhtiöiltä
Suuret teolliset sähkönkäyttäjät tekevät nykyisin kahdenvälisiä sopimuksia tuulivoima- tai aurinkosähköntuottajien kanssa.
Näitä sopimuksia kutsutaan PPA-sopimuksiksi, jolloin sähkönkäyttäjä ostaa sähköä 10–20 vuodeksi ennalta sovittuun hintaan.
– Uusiutuvan energian hankkeet lähtevät liikkeelle yleensä aika nopeasti. Suomessa on hyvin paljon valmiina uusiutuvan energian hankkeita odottamassa teollisia investointipäätöksiä, Jukka Leskelä toteaa.
Sopimusten ansiosta pörssisähkön rajut hintavaihtelut eivät vaikuta yritysten käyttämän sähkön hintaan. Samalla pitkäaikaiset sopimukset varmistavat aurinko- ja tuulipuistojen tarvitseman rahoituksen ja toteutumisen.
Uusi teollinen toimiala syntymässä
Solar Foodsin valmistamaa proteiinia käytetään korvaamaan eläinperäisiä tuotteita muun muassa juomissa, patukoissa sekä jäätelöissä.
Yhtiön tavoitteena on vähentää ruoantuotannossa syntyviä päästöjä, joten proteiinin valmistamisessa käytetään yksinomaan uusiutuvaa energiaa.
Kasvipohjaisesta ruoantuotannosta on tulossa Suomeen merkittävä toimiala, mikä vauhdittaa myös uusiutuvien energiahankkeiden käynnistymistä.
Yksittäisen tuotantolaitoksen energiantarve voi olla huomattava ja siten ne voidaan rinnastaa sähkönkäyttäjinä datakeskuksiin, akkuvarastoihin ja muihin suuriin sähkönkäyttäjiin.
– Solar Foodsin ohella Suomessa on valmisteilla muitakin merkittäviä proteiini- tai kasvipohjaisen ruoantuotannon investointihankkeita, Janne Peljo sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton investointiselvityksen mukaan tänä vuonna vihreän siirtymän ruoantuotannon investointihankkeita valmistuu 20 miljoonalla ja ensi vuonna 36,5 miljoonalla. Suunnitteilla olevien hankkeiden arvo on yli miljardi euroa.
Korjattu 15.10.2025 klo 14.45: Tarkennettu juttuun alueita, joissa sähköverkon siirtokapasiteetti asettaa rajoituksia uusille suurasiakkaille.
