Lappeenrannan kauppatorilla lihapiirakka saa täytteekseen kinkkua ja keitettyä kananmunaa. Näin syntyy maankuulu paikallisherkku vety. Jos haluaa täytteeksi vain jompaakumpaa, täytyy tilata atomi.
Vetyjä ja atomeja on syöty torilla jo vuosikymmeniä. Niitä saa monesta pienestä kioskista torin laidalta.
Nyt kioskirakennusten tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä Etelä-Karjalan osuuskauppa suunnittelee Lappeenrantaan uutta kauppahallia.
Kauppahalli tulisi havainnekuvien mukaan nykyisten vetykioskien paikalle. Suunnitelmissa ei ole vanhojen kioskien säilyttämistä uuden hallin osana, vaan sinne tulisi uudet kioskit.
Harkittava ennen kuin puretaan
Rakennustutkija Anne Helander Etelä-Karjalan museosta sanoo, että nykyisten vetykioskien suojelemista tai säilyttämistä jollakin tapaa kannattaa harkita, kun kauppatoria uudistetaan.
– Vetykioskit ovat 1960-luvulta alkaen vakiintuneet torin omaleimaiseksi piirteeksi ja olennaiseksi osaksi kaupankäymisen kulttuuria, Helander kertoo.
Helanderin mielestä oleellista on kysyä asiaa lappeenrantalaisilta, joista moni on voinut käydä kioskilla jo useammassa sukupolvessa.
– Museo kokee, että vetykioskit ovat tärkeää kulttuuriperintöä. Halutaanko sitä tässä kohtaa häivyttää vai säilyttää? Nämä ovat pohdittavia seikkoja, joita ei kannata ohittaa yhdellä kädenheilautuksella.
Näin Ylen haastattelemat kauppatorikävijät ja vetykioskiyrittäjä kommentoivat asiaa:
Kauppahallilla suojeluarvoa
Vetykioskien lisäksi Lappeenrannan kauppatorilla on vuonna 1956 valmistunut kauppahalli. Se on suunnitelmien mukaan tarkoitus purkaa, kun uusi kauppahalli rakennetaan.
Kauppahallista on tehty rakennushistoriaselvitys. Sen pohjalta Etelä-Karjalan museo aikoo mahdollisesti ehdottaa kauppahallin suojelua.
– Kauppahallilla on arkkitehtonisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, Helander kertoo.
Kauppahallin suunnitteli aikoinaan kaupunginarkkitehti Reino Ahjopalo. Helanderin mukaan kauppahalli edustaa 1950-luvun modernistista, selkeälinjaista tyyliä ja on kauppatorin alueen maamerkki.
– Rakennus edustaa jälleenrakentamisen ajan suomalaista kauppahallityyppiä ja kuuluu Suomen nuorimpiin kauppahalleihin. Näitä ei Suomessa enää juurikaan ole, Helander sanoo.
Rakennustutkijan mukaan museon toive kauppahallin säilyttämisestä ei sulje pois kauppatorin kehittämistä.
– Luotan aika vahvasti nykypäivän arkkitehteihin siinä, että he voivat löytää ratkaisuja, joissa tulee uutta ja säilyy vanhaa.
Etelä-Karjalan osuuskaupalla ei toimitusjohtaja Juho Riikolan mukaan ole kantaa museon näkemyksiin. Kaavamuutosta kauppatorin uudistamiseksi valmistelee Lappeenrannan kaupunki.
Näin syntyy lappeenrantalainen vety. Video on vuodelta 2017.
