BRYSSEL Hollannin tämänpäiväisissä vaaleissa on selkeä ennakkosuosikki. Geert Wildersin laitaoikeistolainen vapauspuolue johtaa gallupeja.
Wildersin puolue ei silti ole pääsemässä hallitukseen. Muut pääpuolueet ovat kieltäytyneet yhteystyöstä jo ennen vaaleja.
Muutama päivä sitten Wilders kuitenkin vakuutti toimittajalle vaalitilaisuudessa, ettei hän pelkää kannattajien jäävän kotiin, vaikka asiaa ei hallitukseen olekaan.
– En. Jos halutaan toisenlaista turvapaikkapolitiikkaa, se on mahdollista vain vapauspuolueen kanssa, Wilders vastasi.
Wilders haluaa muun muassa lopettaa turvapaikanhaun Hollannista ja palauttaa syyrialaiset kotimaahansa.
Asetelma on Hollannissa melko tuore.
Vielä kesällä Wildersin vapauspuolue oli hallituksessa yhdessä keskustaoikeistolaisten puolueiden kanssa. Hän kuitenkin veti puolueensa kesäkuussa hallituksesta, koska piti maahanmuuttopolitiikkaa liian löysänä.
– Wilders valittaa ja jotkut äänestäjät pitävät sitä epäreiluna. Tarkoitus on kuitenkin muodostaa enemmistö, ei vain päästä suurimmaksi melko pienten puolueiden joukossa, kuvaa tilannetta politiikan tutkija Simon Otjes Leidenin yliopistosta.
Otjesin mukaan vapauspuolueen voitto vaaleissa ei ole mitenkään varma. Ero muihin puolueisiin on kaventunut gallupeissa.
– Hollantilaiset ovat arvaamattomia, monet tekevät päätöksensä viime hetkillä, Otjes sanoo.
Hallitus rakentuu todennäköisesti joko keskustaoikeiston tai keskustavasemmiston varaan.
Taskulämpimän kuuloinen maltillinen hallitus tyydyttäisi monia Wildersin koalition jälkeen.
Tutkija: Hollannin asema EU:ssa romahti
Kaksi vuotta sitten vapauspuolue sai murskavoiton ja pääsi hallitukseen, mutta Wilders ei saanut muiden tukea pääministeriksi. Hallituksen johtoon nimitettiin puolen vuoden väittelyn jälkeen Dick Schoof puolueiden ulkopuolelta.
Politiikan tutkija Elizabeth Kuiper European Policy Centre -ajatuspajasta sanoo, että entinen pitkäaikainen pääministeri Mark Rutte teki Hollannista kokoaan vaikutusvaltaisemman.
Viime hallitus romutti Rutten työn.
– Hollanti todella menetti vaikutusvallan Brysselissä. Pääministeri ei kuulunut mihinkään poliittiseen puolueeseen eikä hänellä ollut yhteyksiä Brysseliin. Wildersin ministerit eivät hekään tunteneet EU:n toimintaa, Kuiper sanoo.
Hän arvelee, etteivät Hollannin ministerit osanneet ajaa myöskään populistisia kantojaan esimerkiksi maahanmuuton kiristämiseksi koko EU:ssa.
– Kaksi viime vuotta ovat tehneet Hollannille EU:ssa enemmän harmia kuin hyvää, Kuiper arvioi.
Suomelle Hollanti on pitkään ollut tukijalka osana talouskuria ajavaa nuukaa nelikkoa. Aina kun yhteisvelkaa pitää nousta EU:ssa vastustamaan, Suomi voi luottaa Hollantiin.
Ukrainaa hollantilaisten enemmistö haluaa kuitenkin tutkija Simon Otjesin mukaan tukea.
Moni laitaoikeistopuolue on paitsiossa
Hollannin tilanne on tuttu monessa muussakin maassa. Muut puolueet sulkevat laitaoikeiston pois tai yhteistä säveltä ei löydy.
Laitaoikeistolainen puolue on päässyt tähän mennessä hallitukseen kuudessa maassa. Paljon useammassa maassa puolueet kuitenkin kirivät gallupien johtoon tai kakkossijalle.
Laitaoikeistopuolueiden ja maiden järjestelmien välillä on suuria eroja. Yhteistä useimmille puolueille on maahanmuuton vastustaminen ja nuiva suhtautuminen EU:hun.
Osa laitaoikeiston puolueista on Venäjä-myönteisiä ja vastustaa Ukrainan tukemista.
Viimeksi laitaoikeiston voittajiin nousi Tšekin Andrej Babiš Ano-puolueineen.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán haluaisi muodostaa Slovakian ja Tšekin kanssa yhteisen ryhmän vastustamaan Ukrainan tukea ja EU:n valtaa.
Ryhmittymä saisi jalat jarrulle etenkin kaikissa niissä päätöksissä, joihin vaaditaan yksimielisyyttä. Babiš on tosin ilmoittanut olevansa EU-myönteinen.
Suurista maista Italiassa valtaa pitää laitaoikeistolainen Italian veljet -puolue. Pääministeri Giorgia Meloni on kuitenkin Venäjän-vastainen, tukee Ukrainaa ja kaveeraa Ursula von der Leyenin kanssa. Joistakin puolueista särmät pehmenevät valtaan päästyä.
Laitaoikeiston eristäminen vain kasvattaa sitä
Tutkija Simon Otjes ei pidä hyvänä sitä, että Euroopan eri maissa keskustaoikeisto ja -vasemmisto liittoutuvat perustaen suojamuureja laitaoikeistoa vastaan. Näin tapahtui esimerkiksi Saksassa, jossa kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa.
– Tyytymättömät äänestäjät voivat sen jälkeen äänestää vain äärioikeistoa kun he haluavat vaihtoehdon. Saksassa se on Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD. Tyytymättömyys kanavoituu lopulta jonnekin.
Hänen mukaansa Saksa olisi voinut kokeilla vähemmistöhallitusta Skandinavian maiden tapaan. Silloin vastahankaan oleville äänestäjille olisi enemmän vaihtoehtoja.
Kaikkein eniten EU:ssa pelätään suuren jäsenmaan Ranskan mahdollista käännöstä äärioikealle vuoden 2027 vaaleissa. Niin käy, jos Marine Le Penin ja hänen kasvattinsa Jordan Bardellan Kansallinen liittouma saa presidentin paikan ja nousee myös maan parlamentin suurimmaksi puolueeksi.
Tosin vahva vasemmisto ja kaksivaiheinen vaalitapa ovat aiemmin tehneet Le Penin toiveet turhiksi.
