Porilaispariskunnan halloween-juhlinta menee jo vähän överiksi – ja se tuo iloa koko lähipiirille

Rasmus Pudas ja Elisa Tzolov ovat suunnitelleet halloween-juhliaan jo viime vuodesta lähtien, eivätkä he ehkä ole ainoita. Sesonki innostaa ravintoloita, kauppoja ja päiväkoteja.

Halloween-juhlinnan suosio kasvaa tasaisesti. Sen huomaa kauppojen ja ravintoloiden tuotetarjonnasta.

Tai ihan tavallisten kotien sisustuksista.

Porilaisen omakotitalon olohuoneessa kasvaa puita, myrkkysieniä ja lihansyöjäkasveja. Katosta roikkuu trooppista rihmastoa. Tilanne on kuitenkin hallinnassa. Rasmus Pudaksen, 25, ja Elisa Tzolovin, 24, kotona on halloween-valmistelu aloitettu somisteiden työstämisellä jo elokuussa.

Mies kiinnittää oksaan koristeita huoneessa, jossa on värikäs valaistus.
Rasmus Pudas on aina tykännyt järjestää juhlia. Halloween-aikaan hän valmistautuu huolella. Kuva: Katja Halinen

Tai voiko edes puhua somisteesta, jos kyseessä on kattoon asti ulottuva puu? Tässä talossa kaikki on jotenkin ihmeellistä ja överiä.

– Suunnittelu toki alkoi jo viime vuonna, Pudas myöntää.

Pariskunta on hurahtanut halloweeniin ja siitä saa nauttia myös lähipiiri. Lauantaina oleviin juhliin on kutsuttu perheenjäseniä ja ystäviä. Syykin on selvä.

– Koristeiden suunnittelussa on mukavaa päästää luovuus valloilleen. Tykkäämme molemmat tehdä käsillä, Tzolov perustelee.

He käyttävät mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Kirpputorit ovat tuttuja. Sieltä voi löytyä vaikka irtopää.

Vanhanajan öljylampun replika loistaa lämpimän keltaisena, taustalla näkyy sinertävään valoon kietoutuneita kasvien oksia ja rosoista seinäpintaa.
Syy Halloweenin-viettoon? On mukava saada iloa ja valoa, kun illat pimenevät, vettä ripsottelee ja tuuli viuhuu nurkissa. Kuva: Katja Halinen

Tenavista tieto juhlasta

Joku on kuitenkin aina ensin. Helsingin sotainvalidien naisjaosto järjesti ensimmäisen halloween-juhlan 1950. Sen tietää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko, joka on monipuolisten kausijuhlien asiantuntija.

Hänen ensikosketuksena teemaan oli yhdysvaltalaisen sarjakuvapiirtäjä Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuva.

– Lapsena ihmettelin, että mitä tarkoittavat karkkikierrokset ja suuren kurpitsan odotus. Kohta halloween löysi Suomenkin.

Hirviömäinen hahmo roikkuu puusta. On Halloween-koriste.
Monenlaiset kauhuelementit kuuluvat Halloweenin visuaalisuuteen. Kuva: Katja Halinen

Oikein mainio oppitunti asiaan Nirkon mielestä oli elokuva Halloween – naamioiden yö.

– Toki vain se ensimmäinen. John Carpenterin elokuva vuodelta 1978.

Tutkijan mukaan tilaa on kaikille juhlille: kekrille, pyhäinpäivälle ja halloweenille.

– Mahtuuhan muissakin juhlakausissa monta teemaa yhteen, esimerkiksi Jeesus-lapsen seimi ja tontut samaan joulukorttiin.

Halloween on moneen mukautuva ja entisestään suosiotaan kasvattanut juhla. Se näkyy niin päiväkodeissa kuin kaupoissakin ja ravintoloissakin.

Luontoa ja yliluonnollista

Porilaisten halloween-juhla on nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna teemana on Lumottu luonto.

– Luonnollista, mutta myös yliluonnollista, Rasmus Pudas laajentaa.

Nainen istuu pöydän ääressä, jota reunustavat valkoiset harsot. Pöydällä on koristeellisia valopalloja.
Elisa Tzolovin vieraat pääsevät tiiraamaan tarot-korteista näkyvää tulevaisuutta. Kuva: Katja Halinen

Olohuoneen nurkkaan on noussut tarot-maja, jossa pääsee tarkastamaan elämäntilanteensa. Ja ehkä siellä näkee jo ensi vuoden halloween-juhlan aihioita.