Etätyöstä käytävään kiihkeäänkin keskusteluun toi viimeksi panoksensa valtiovarainministeri Riikka Purra.
– Valtiolla, politiikassa, kunnissa ym. näen itsekin, miten paljon vaikeampaa asioita on hoitaa, jos ihmiset ovat etätyössä. Se epäilemättä laskee tuottavuutta ja vaikeuttaa monenlaisia asioita, vaikka voikin jonkinlaisissa tehtävissä joskus toimia, Purra totesi viestipalvelu X:ssä.
Hän kommentoi Iltalehden juttua, jossa Kelassa kiistellään uuden pääjohtaja Lasse Lehtosen myötä etätyöstä. Linjausten mukaan työntekijät joutuisivat jatkossa työskentelemään päivän viikossa tai neljä kertaa kuukaudessa konttorilla.
Aiemmin esimerkiksi EK:sta on valitettu suomalaisten etätyön määrästä.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke tuo keskusteluun malttia.
Erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo, että etä- ja hybridityö eivät ole yksi ilmiö, josta voi sanoa suoraan jotain.
– Etätyö ei ole mustavalkoinen asia. Se ei ole pelkästään hyvä tai huono. Siinä on sekä mahdollisuuksia että riskejä.
Kaltiainen yhtyy osin valtiovarainministeri Purran havaintoihin etätyön haitoista. Toisaalta hän painottaa myös hyötyjä.
Hyödyt näkyvät nopeasti, haitat usein vasta vuosien päästä
Kaltiainen sanoo, että lyhyellä aikavälillä etäpäivä voi tuntua tehokkaalta, mutta samalla työyhteisö voi hiljalleen hapertua.
– Etätyö voi vähentää kuormittumista ja tukea työn ja muun elämän tasapainoa. Ajan myötä se voi nakertaa luottamusta, yhteisöllisyyttä, oppimista ja luovuutta, Kaltiainen sanoo.
TTL:n tutkimuksessa havaittiin, että runsas etätyö voi kasvattaa työssä tylsistymistä ja heikentää motivaatiota.
– Etätyö karsii kuormitusta, mutta se karsii samalla innostavia tekijöitä: kohtaamisia, oppimista ja onnistumisen kokemuksia.
Tuottavuus? Sekä kyllä että ei
Entä sitten se tuottavuus? Kaltiainen toppuuttelee yksiviivaisia tulkintoja.
Tuottavuus voi etätyössä kasvaa. Ihminen saa enemmän aikaan etänä. Toisaalta myös yhteistyötä tarvitaan tuottavuuden lisäämiseksi.
– Yhtenä päivänä kotona voi saada työn hyvin tehtyä. Mutta pitkällä aikavälillä vähäinen vuorovaikutus voi heikentää oppimista ja luottamusta, ja sitä kautta suoriutumista.
Kaltiainen sanoo, että etätyöstä tarvittaisiin myös lisää tutkimusta.
Etätyö hyvä vai ei, riippuu työstä ja tehtävästä
Etätyön hyödyt korostuvat erityisesti itsenäisissä asiantuntijatehtävissä, Kaltiainen sanoo. Sen sijaan työ, joka vaatii jatkuvaa koordinointia ja yhdessä ajattelua, hyötyy kasvokkain tapahtuvasta työstä.
– Nuorille ja uransa alussa oleville kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä. Heille syntyy hiljaista tietoa ja verkostoja vain olemalla mukana porukassa.
Keskustelussa vilahtaa usein vastakkainasettelu ”itseohjautuvien asiantuntijoiden vapauden” ja ”valvontaa kaipaavien työntekijöiden” välillä.
Jos työntekijä kokee, ettei häneen luoteta, reaktio on kielteinen. Siksi etätyön perusteista pitää keskustella avoimesti.
Kaltiainen ei kannata pakkoa eikä villiä vapauttakaan vaan harkintaa ja keskustelua.
– Olisi hienoa, että etätyö mahdollistetaan. Mutta jos sitä tehdään runsaasti ja pitkään, riskit kasvavat. Tarvitaan keskustelua siitä, miten yhteisöllisyys ja oppiminen varmistetaan.
Hän muistuttaa, että etätyön arvo on juuri sen joustoissa, mutta joustoa ei pidä sekoittaa yksinäiseen puurtaamiseen.
Yhdistelmämalli usein tuottavin ratkaisu
Keväällä julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) selvitys tarkasteli, miten etätyön määrä vaikuttaa työn tuottavuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2024 lopulla yritysjohtajille suunnattua kyselyä.
Sen mukaan parhaisiin tuloksiin päästään usein, kun etä- ja lähityötä yhdistellään eli toimitaan hybridimallilla.
– Organisaatiotason tuottavuus on korkeimmillaan, kun etätyötä tehdään kohtuullisesti, esimerkiksi muutama päivä viikossa etänä ja loput lähityössä, kertoo tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Vaikka etätyö voi yksilötasolla lisätä tuottavuutta, mutta organisaation kokonaisuuden kannalta vaikutus ei aina ole yhtä selvä.
Mutta entä kansantalouden kannalta, kumpi tuottaa enemmän, lähi- vai etätyö?
– Kansantalous rakentuu pitkälti yritysten ja organisaatioiden yhteisvaikutuksista. Jos organisaatiotasolla vaikutukset ovat myönteisiä ja ulottuvat laajasti eri toimijoihin, ne näkyvät myös kansantalouden tasolla, Rouvinen sanoo.
