Pohjalaisteillä on eletty kaksi hyvää vuotta: tienpidon korjausvelka ei ole kasvanut.
Tänä vuonna alueella on saatu päällystettyä 360 kilometriä tietä ja viime vuonna 400 kilometriä. Näillä korjausmäärillä ollaan juuri ja juuri nollatilanteessa eli korjausvelka ei ole kasvanut.
– Tämähän ei ole mitään tarkkuustiedettä, miten huonokuntoisuus kehittyy, mutta keskimäärin uutta huonokuntoista tietä tulee joka vuosi 400 kilometriä, sanoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Anders Östergård.
Tienpitäjillä on ollut hintaonneakin, koska urakoiden hinta on sidottu bitumin eli käytännössä öljyn hintaan.
– Jos öljyn hinta lähtee kesän aikana nousuun, elo–syyskuun työt ovat kalliimpia kuin urakkasopimuksessa lukee. Kun näitä ei nyt tullut, pystyttiin lisäämään päällystekilometrejä.
Hyvä tilanne on valtion ylimääräisten korjauseurojen ansiota. Ilman niitä päällystämiseen olisi päässyt vain noin 100 kilometriä teitä vuoden aikana, tiejohtaja laskee.
Ensi kesänäkin korjaukset jatkuvat, mutta rahaa ei ole enää käytettävissä yhtä paljon. Östergård arvioi, että korjattavia kilometrejä on tuolloin enää 230 kilometriä. Tämä tietää korjausvelan kääntymistä jälleen nousuun.
Riski kuljettajalle ja ajoneuvolle
Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Pasi Salolle Suomen tiet ovat tuttuja ja niiden kunto huolestuttaa.
– Se on karua, mutta tienhoidosta vain vähennetään.
Salo on itsekin joutunut vaaratilanteeseen Kasitiellä osuudella, joka viimein korjattiin tänä vuonna.
– Vesisateella isokin yhdistelmä muljasi, kun oli niin kauheat urat ja asfalttipaikkaa paikan perään. Kyllä siinä pelkäsi, että tulee itsestä matkustaja.
Kokkolalaiselle Ahola Transportille ajava Salo sanoo nähneensä jopa pääteillä päänkokoisia reikiä. Kun niitä ei voi esimerkiksi vastaantulevan liikenteen takia väistää, alusta kärsii ja rengasrikot lisääntyvät.
Oma lukunsa on se, että huonokuntoiset tiet vaikuttavat kuljettajan työssäjaksamiseen. Esimerkiksi vesi- ja lumisateella ajaminen muuttuu raskaaksi, kun tietää, että tie on huonossa kunnossa.
Vaikka parannuksia esimerkiksi valtatie 8:lle on saatu, tie on Salon mielestä liian huonossa kunnossa suhteessa liikennemääriin.
Kauhavan alueelle paljon uutta
Huonokuntoisia teitä pohjalaisalueilla riittää, joten korjausvelkaraha on tullut tarpeeseen. Viime vuonna alueen mittavimpia urakoita oli Lapuan ja Alajärven välisen valtatie 16:n ojitustyö ja päällystäminen. Mittaa tiellä oli peräti 41 kilometriä.
Sen sijaan tälle vuodelle Elyn projektipäällikkö Jaakko Huhtala laskee, että etenkin Kauhavan alueelle on osunut poikkeuksellisen runsaasti maanteiden korjauksia. Mittavimmat korjaukset on tehty kantatie 63:lle Kauhavan ja Kortesjärven välille, valtatie 19:lle sekä seututeille 733 ja 741.
Kohteissa on parannettu tien kuivatusta perkaamalla ojia ja uusimalla rikkinäiset ja puutteellisesti toimivat rummut. Töiden jälkeen kohteet on päällystetty.
Samanlaista perkuutyötä tehdään myös parhaillaan Seinäjoen ja Ylistaron välillä valtatiellä 18. Oletuksena on, että myös tämä Kiikusta alkava väli saisi päällystysrahaa ensi vuodelle, vaikka Halkosaaren eritasoristeys vielä odottaakin toteutumistaan.
Sorateiden uhka on todellinen
Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on yhteensä 6 000 kilometriä päällystettyä tietä. Niiden pitäminen ajokuntoisena on jatkuvan taistelun kohteena.
Myös päällysteteiden muuttaminen takaisin sorateiksi on jatkuva uhka.
– Kyllä se siihen on menossa ympäri Suomea. Kun vähäliikenteisimmät päällystetyt tiet, jotka hyvinkin pärjäisivät sorateinä liikennemääriensä takia, tulevat siihen pisteeseen, ettei paikkaaminenkaan enää auta, joutuu miettimään parannetaanko ne soratieksi, kuvaa tiejohtaja Anders Östergård.
Soratien ylläpito maksaa kolmasosan siitä mitä tien kustannus olisi päällystettynä.
