Vaasan vanhassa postitalossa, Vasabladetin kainalossa, toimii Suomen ainoa kaksikielinen paikallisradio. Se kuuluu Rannikko-Pohjanmaan kaksikielisellä kaistaleella kolmella taajuudella Kokkolasta Kristiinankaupunkiin.
Helsingin yliopiston viestinnän ja journalistiikan professori, emeritus Tom Moring pitää epätavallisena sitä, että radiossa vaihdellaan puhetta kahden kielen välillä.
– Tästä pitää osaltaan huolen markkinalogiikka. Mainoseurot saadaan näin molemmista kieliryhmistä.
Se saattaakin olla yksi tekijä, miksi Radio Vaasa on elänyt näin pitkään: tänä vuonna se on jo 40-vuotias paikallisradio.
Moringin teorian vahvistaa Radio Vaasan tuottaja Herman Hagnäs.
– Yrittäjät haluavat tavoittaa molemmat kieliryhmät ja näkevät tässä markkinamahdollisuuden.
Tutkijatohtori Taina Kalliokoski Itä-Suomen yliopistosta puolestaan näkee, että Radio Vaasa tekee näkyväksi kaksikielistä kulttuuria.
– Suurin merkitys tällä on kaksikielisille perheille ja ihmisille, jotka ovat kasvaneet kaksikielisissä kodeissa tai oppineet nämä kaksi kieltä nuoruudessaan.
Kalliokoski uskoo, että paikallisradio lisää yhteistä rannikon identiteettiä.
– Kuulijat identifioivat, että tässä on meitä koskevia asioita, meidän kielellämme tai murteellamme.
Kaksikielinen radio on harvinaisuus
Hollannissa toimivan kaksikielisen Radio Frieslandin lähetyksissä ihmiset haastatellaan sillä kielellä, mitä he puhuvat.
– Siellä puhutaan hollantia ja friisiä sekaisin. Haastatteluja ei käännetä, koska kielet ovat lähellä toisiaan, sanoo viestinnän ja journalistiikan professori, emeritus Tom Moring.
Moringin mielestä Radio Vaasan lähetysvirtaa voi pitää kielikylpynä nimenomaan toiston takia. Kun mainokset pyörivät kahdella kielellä useaan kertaan, sanat jäävät mieleen.
Esimerkkejä löytyy myös musiikin avulla elämään jääneistä lauseista, kun niitä toistetaan riittävän paljon.
– Suomalaiset omivat ruotsalaisilta jääkiekon vuoden 1995 MM-kisojen voittolaulun Den glider in. KAJ´n Bara bada bastu -hitti löi Suomessa läpi, ja Ruotsissa hoetaan ”Ei saa peittää” -lausahdusta. Se on tuttu vanhoista lämpöpattereista, joihin neuvo oli painettu ainakin ruotsiksi ja suomeksi.
Moring on iloinen Radio Vaasan puolesta.
– Kieliasiat ovat vahvasti kontekstiin sidottuja. Vaasassa ja Rannikko-Pohjanmaalla molemmat kielet elävät vahvana.
”Kivaa kielikylpyä”
Radio Vaasan ohjelmapäällikkö Anssi Marttinen kertoo, että paikallisuus on heille tärkeää.
– Ja tietysti kaksikielisyys. Suomea ja ruotsia puhutaan sekaisin. Nykyään saatetaan siirtyä jopa kesken juonnon kielestä toiseen.
Marttinen uskoo lähetysvirran kielikylpyvaikutukseen.
– Moni suomenkielinen on sanonut, ettei varsinaisesti ymmärrä ruotsia, mutta radiolähetys on kivaa kielikylpyä. Siinä oppii aina jotain uutta.
Radio Vaasa on säilynyt paikallisena radiona. Marttinen epäilee, että juuri kaksikielisyys rajoittaa sen toiminta-aluetta, ja on pitänyt Radio Vaasan poissa laajemmista yhteistyökuvioista.
– Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta on me pärjätty.
Marttinen on toiminut yrittäjänä ja Radio Vaasan omistajana useamman vuoden ajan.
– Nyt meillä on hyvä taustatuki, kun Bonnier News on omistajana.
Bonnier Newsille siirtyi paitsi Radio Vaasan myös pohjalaisten ruotsinkielisten sanomalehtien omistajuus viime vuonna.
Yrittäjille tärkeä kumppani
Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtajan paikan 2023 jättänyt Hippi Hovi pitää Radio Vaasaa tärkeänä yhteistyökumppanina erityisesti yrityksille, jotka toimivat niin suomen kuin ruotsin kielellä.
Hovi on tyytyväinen siihen, että Radio Vaasa on säilynyt paikallisena.
– Radio Vaasa on pärjännyt niin hyvin, ettei ketjuuntumiselle ole ollut tarvetta, hän sanoo.
Hippi Hovi on yksi Radio Vaasa pitkäaikaisimmista toimittajista.
