Tekoälyn nopea esiinmarssi edellyttää yhteistyön tiivistämistä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä. AI Finlandin johtajan Karoliina Partasen mukaan korkeakouluissa syntyvien innovaatioiden kaupallistamisessa on vielä parannettavaa.
Esimerkiksi Turussa on ICT-alan tutkimusta ja koulutusta Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turku Centre for Computer Science (TUCS) -keskuksessa sekä Turun ammattikorkeakoulussa.
Joni Obradovic valmistui viime keväänä tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulun terveysteknologian osaamispolulta. Pontimena alalle ei ollut päästä verokoneiden kärkisijoille AI-miljonäärien vanavedessä, vaan halu parantaa ihmisten hyvinvointia.
– Terveysteknologian puolella lähtökohtana ei ole repiä loputonta määrää voittoa, vaan tehdä jotain hyödyllistä – eikä vain potilaille, vaan myös henkilökunnalle, joka heitä hoitaa ja tekee työtään todella kuormittuneessa tilassa.
Nyt Obradovic työskentelee ammattikorkean INSIGHT Labissa, mutta jatkaa myös opintojaan diplomi-insinööriksi Turun yliopiston lääketieteellisessä tekniikassa.
Opinnäytetyössään hän käsitteli esimerkiksi sairaaloissa kertyvien terveystietojen anonyymiä ja tietoturvallista hyödyntämistä koneoppimisessa.
Arkaluontoisia tietoja ei lähetetä maailmalle ties minne pilveen, vaan tekoäly tuodaan oppimaan ja käsittelemään tietoa sinne, missä se on kertynyt. Näin suojataan potilaiden yksityisyyttä, mutta kartutetaan arvokasta tietoa.
– Federoidulla koneoppimisella saadaan hyödynnettyä se hillitön määrä dataa, jota Suomessakin kerätään, mutta ei käytetä mihinkään muun muassa sääntelyn takia.
Obradovicin mukaan dataa voidaan hyödyntää kliinisesti ihmisten hoidossa ilman, että yksittäisten potilaiden tietoturva vaarantuu.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten ICT-alan korkeakoulututkintojen hakijamäärä on kehittynyt viime vuosina.
Uusi aika edellyttää uutta vauhdinottoa
Korkeakouluissa tehdään hienoa tutkimustyötä ja kehitetään uusia innovaatioita, kehuu AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen. Teknologiateollisuudella on Suomessa kunniakkaat perinteet, mutta tekoälyn myötä on aika ottaa uutta vauhtia koko kentällä.
Maanantaina Turun Logomossa järjestetyssä kansainvälisessä AI Summit -tapahtumassa todettiin, että Suomessa on jo opittu unelmoimaan isommin, mutta käytännön toteutus on vaiheessa.
– Etsimme konkreettisia keinoja, miten korkeakouluista saadaan kaupallistettua innovaatioita tai tutkijoita aloittamaan uusia yrityksiä. Ja miten innovaatioita tuodaan myös perinteisten yritysten tietoisuuteen, koska myös niiden pitää uudistua, sanoo Partanen.
Yhteistyöllä pysytään myös tekoälyn kiivaassa kehitystahdissa paremmin mukana. Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan niitä on Partasen mukaan aktiivisesti haettava.
– Meidän on pakko etsiä ymmärrystä siihen, miten tekoäly muuttaa lääketiedettä, valmistavaa teollisuutta, markkinointia ja ihan koko kenttää.
Videolla Karoliina Partanen kertoo, kuinka tekoäly haastaa koko koulutuskenttää.
Parempi data pohjustaa parempaa terveydenhuoltoa
Turun ammattikorkean INSIGHT Lab on tutkimus- ja innovaatioalusta, jossa opiskelijat ja asiantuntijat työskentelevät yhdessä. Tavoitteena on kehittää koneoppimis- ja tekoälyratkaisuja lääketieteen tekniikan ja terveydenhoidon tarpeisiin.
Tekoälyn nopea kehittyminen pitää myös kouluttajat varpaillaan, kertoo tutkimusvastaava Eero Lehtonen.
– On tietysti tärkeää, että myös kouluttajat kouluttautuvat ja pysyvät tutkimuksen kärjessä. Tällä alalla ollaan vuoden, parin päästä ihan eri teknologioissa kuin nyt.
Koulutus ja tutkimuspäällikkö Elina Kontiolla on itsellään vahva tausta terveydenhuollosta, ja nyt hän johtaa alan tekniikan insinöörikoulutusta ja siihen liittyvää tutkimusta Turun ammattikorkeakoulussa.
Usein epäinhimilliseksi mielletyllä tekniikalla on sijansa terveydenhuollon kehittämisessä.
– Mitä parempi data, sen parempia päätöksiä terveydenhuollon henkilökunta pystyy tekemään. Yleensä saatetaan ajatella, että teknologia tarkoittaa vain sitä, että joku robotti hoitaa sinua – ja nyt ei puhutakaan siitä.
Videolla Elina Kontio kertoo, kuinka Turun AMK:n koulutus vetää opiskelijoita ulkomaita myöten. Hänen johtamassaan yksikössä on noin 450 opiskelijaa.
Tällä hetkellä turkulaisopiskelijoilla on jonkin verran vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja. Kontio uskoo, että kyseessä on kuitenkin hetkellinen suvantovaihe, ja alan yritykset pystyvät niitä pian jälleen paremmin tarjoamaan.
Ja jos joku muistaa mainita AI-buumin yhteydessä termin ”kupla”, se ei ainakaan Joni Obradovicia huoleta.
– Tietotekniikka ja terveysteknologia eivät häviä mihinkään. Olen itse siinä iässä, että tässä on jo muutama kupla, depressio ja kaikki ihan yhteiskunnassakin nähty. Tässä me silti vielä porskutetaan eteenpäin.
