Moni vanhempi käyttää kuritusväkivaltaa, vaikka tietää sen olevan laitonta. Asia käy ilmi Lastensuojelun keskusliiton tuoreesta asenneselvityksestä.
Kuritusväkivaltatapauksia on puitu jopa oikeudessa asti. Joulukuussa vanhempi tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa lapsensa kahdesta pahoinpitelystä sakkoihin.
Lapsen isä oli tukistanut lastaan kahdella eri kerralla. Sen lisäksi hän oli lyönyt kerran lasta kasvoihin avokämmenellä. Lapsi oli tapahtumien aikaan 8–10-vuotias.
Lapsi oli kertonut tapahtuneesta koulussa sekä toiselle huoltajalleen. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen.
Väkivalta usein ylisukupolvista
Kuritusväkivalta eli lapsen fyysinen kurittaminen on pahoinpitelyrikos.
Sen kieltävä laki tuli voimaan jo vuonna 1984. Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi tukistaminen, retuuttaminen ja kovakourainen kiinni tarttuminen.
Lastensuojelun keskusliiton asenneselvitykseen vastanneista yli 90 prosenttia tiesi, että kuritusväkivalta ei ole sallittua. Kuitenkin 41 prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä jonkinlaista väkivaltaa lapsensa kasvatuksessa.
Vielä vuonna 2012 vanhemmista 97 prosenttia tiesi, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla.
Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi kertoo, että kuritusväkivaltatilanteet liittyvät usein vanhemman kuormitukseen ja keinottomuuden tunteeseen.
Kuritusväkivallassa näkyy myös vahvasti ylisukupolvisuus. Jos ihmistä on omassa lapsuudessa kuritettu fyysisesti tai henkisesti, on riski että hän kurittaa omia lapsia.
– Ihminen, jota on kuritettu fyysisesti lapsuudessa, joutuu tekemään ihan eri tavalla töitä oman tunteiden säätelyn ja omien kasvatuskäytäntöjen kanssa kuin silloin, jos ylisukupolvista mallia ei olisi.
Iso osa kuritusväkivallasta jää piiloon
Kuritusväkivallalla on kivun lisäksi vaikutuksia myös lapsen psyykkiseen terveyteen.
Holmi kertoo, että väkivaltaa kokenut lapsi saattaa esimerkiksi muuttua vetäytyväksi, alkaa vältellä erilaisia tilanteita ja pelätä vanhempaa. Väkivallan kokeminen voi myös heijastua yöuniin, näkyä yökasteluna ja koulussa keskittymisvaikeuksina.
– Vaikka vanhempi saa väkivallalla lapsen hetkellisesti toimimaan toivomallaan tavalla, on se kuitenkin aina lapselle uhka. Se rikkoo lapsen turvallisuudentunnetta ja luottamusta vanhempaan.
Holmi kertoo, että lapsena koettu väkivalta heijastuu psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen pitkälle aikuisuuteen saakka. Kuvituskuva.
Laura Holmin mukaan iso osa kuritusväkivallasta ei tule koskaan viranomaistietoon, koska se tapahtuu useimmiten kodin seinien sisällä.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan viranomaisten tietoon tuli viime vuonna yhteensä 2 207 pahoinpitelyrikosta, joissa uhri oli alaikäinen ja epäilty tämän vanhempi.
– Väkivalta saattaa tulla esiin esimerkiksi silloin, kun lapsi puhuu siitä varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi kuritusväkivaltaa käyttävien vanhempien pitäisi Holmin mukaan saada apua ja tukea heidän vanhemmuuteensa esimerkiksi perhesosiaalityöstä tai lastensuojelusta.
– Vanhemman tulisi saada apua omien tunteiden säätelyyn ja tukea kasvatuskäytäntöihin. Koko perheelle pitää myös tuoda ilmi, että väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää.
