Valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti Alexander Stubb piti päivän päätteeksi infon medialle. Hän käsitteli muun muassa Ukrainan tilannetta ja Suomen osallistumista Grönlannin turvallisuusoperaatioon.
Stubbin mukaan Natossa valmistellaan parhaillaan Arctic Sentry -harjoitusta Grönlannin harjoitusten jälkeen, mutta vielä ei ole selvää osallistuuko Suomi siihen ja jos osallistuu, milloin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteosta tehdään päivitetty versio, Stubb kertoi. Edellinen versio on päivitetty kesällä 2024.
– Selontekojen sykli on liian hidas, Stubb sanoi, viitaten siihen, että selonteot tehdään yleensä noin neljän vuoden välein.
Maailma on nyt murroksessa, ja Suomelle se tarkoittaa Stubbin mukaan sitä, että selontekoa on päivitettävä.
Suomen ulkopolitiikkaan vaikuttaa paljon Yhdysvallat, johon Suomi on vahvasti sidoksissa sotilaallisesti ja taloudellisesti. Stubbin mukaan Yhdysvaltain ulkopolitiikassa on nyt kaksi ulottuvuutta, joista toinen on Make America Great Again, joka vähättelee kansainvälistä, liberaalia maailmanjärjestystä ja esimerkiksi Euroopan unionia.
Toinen on Stubbin mukaan Amerikka ensin -ajattelu, joka asettaa Yhdysvaltain intressit järjestykseen: ensimmäisenä läntinen pallonpuolisko, toisena indopasifinen alue, kolmantena Eurooppa, neljäntenä Lähi-itä ja viidentenä Afrikka.
– Eurooppalaiset ovat pyrkineet tekemään yhteistyötä niissä asioissa, joissa pystymme. Olemme kuitenkin huomanneet, ettemme aina pysty vaikuttamaan niin keskeisesti kuin haluaisimme, Sutbb sanoo viitaten Yhdysvaltain ulkopolitiikan muutokseen.
Stubb sanoo myös olevansa luottavainen Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyön jatkumisesta ja hävittäjäkaupoista, sillä Suomi on hyvä kumppani: eturintaman valtio, joka voi puolustaa itseään uhkaa vastaan.
Suomi on pitänyt Ukrainaa esillä kaikissa käymissään keskusteluissa esimerkiksi Davosissa. Aiemmin hänen mukaansa keskustelu oli enemmän sillä kannalla, että Ukrainalla ei ole juurikaan kortteja.
Nyt sävy on kääntynyt siihen, ettei Venäjällä ole kortteja. Venäjä ei lopeta sotaa, koska se ei ole sille enää mahdollista, Stubb sanoi.
Venäjä on myös epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan Ukrainan sodassa: Ukraina ei ole venäläistynyt, Nato laajeni, Euroopan maat lisäsivät puolustustaan.
– Venäjä on ajautunut tilanteeseen, jossa sillä ei ole varaa lopettaa sotaa. Sota ei etene. Sotaa ei lopeteta, koska kustannukset ja epävarmuus sotilaiden kotiin lähettämisestä poliittisesti ja sosiaalisesti olisi todellinen, Stubb sanoo.
Stubb: Nykyhetki on kilpailun aika
Eduskunnalle pitämänsä puheen aluksi Stubb sanoi heti maailman olevan murroksessa, jossa kilpailu ja konfliktit vaikuttavat rinnakkain. Nykyhetkeä hän sanoo kilpailun ajaksi, jonka ei soisi etenevän konfliktiksi.
– Suomi kykenee muuttumaan nykyisessä maailmassa. Emme vain sopeudu vaan vaikutamme. On parempi olla pelaaja kuin pelinappula, Stubb sanoi.
Nostalgia ei ole Stubbin mukaan strategia.
– Maailmaa määrittää enemmän valta ja voima.
Euroopan turvallisuutta muokkaa Stubbin mukaan kolme asiaa; Venäjän hyökkäys, Kiinan nousu ja Yhdysvaltain uusi turvallisuuspoliittinen doktriini. Voima määrittelee kansainvälisiä suhteita hänestä entistä enemmän.
– Tähän voi reagoida voivottelemalla tai tekemällä. Suomi on tekijä, ja siksi muun muassa liityimme Natoon ja vahvistamme omaa turvallisuuttamme.
Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen suhde on Stubbin mukaan yhä vahva ja keskusteluyhteys on yhä olemassa.
– Olemme eri mieltä ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi eri järjestöissä, Stubb luettelee yhteistyön haasteita.
Siitä huolimatta Yhdysvallat on Stubbin mukaan Suomelle yhä hyvä liittolainen.
Halla-ahon mukaan eduskunnan työ on viime vuosina ollut reagointia ulkoa tuleviin uhkiin
Viimeistään vuodesta 2020 lähtien eduskunnan keskeistä työtä on ollut reagointi ulkoa tuleviin uhkiin, koronan jälkeen Venäjän hyökkäykseen ja nyt se on Yhdysvaltain ennakoimattomuus maailmanpolitiikkaan, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho aloitti.
– Suurin osa Euroopan maista on kokoaan pienempiä toimijoita. Suuret puheet eivät riitä, vaan kaikilta tarvitaan konkreettisia tekoja, Halla-aho sanoi parlamentaarisesta diplomatiasta.
– Suomi on kokoaan suurempi toimija Naton kollektiivisen turvallisuuden tuottajana, Halla-aho sanoi ja jatkoi, että Suomi ei langennut kylmän sodan jälkeen samaan kuin moni muu Euroopan maa ja riisunut puolustusmenojaan.
Pienikin maa voi Halla-ahon mukaan näytellä maailman tapahtumissa suurta roolia, ja nostaa esiin Stubbin rakentamat henkilökohtaiset suhteet Yhdysvaltain presidentin ja monien Euroopan maiden johtajien kanssa.
Eduskunnan viimeinen kokonainen vuosi on alkamassa, ja kansantalouden haasteet ovat yhä samoja, Halla-aho sanoo. Silti joudumme käyttämään rahoja kovaan turvallisuuteen, hän jatkaa.
Suomen maine maailman onnellisimpana maana ei välity poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta, Halla-aho huomauttaa.
– Hyviäkin uutisia on ollut. Jäänmurtajakaupat ja matkailun kasvu ovat siitä esimerkkejä. Kansalaisten kulutus on kuitenkin hitaampaa kuin aiemmin, ja suomalaisten tileillä on valtava määrä rahaa.
– Pahaan päivään varautuminen voi tehdä pahan päivän tulosta todennäköisemmin, hän huomautti.
Lopuksi Halla-aho muistutti siitä, että Suomessa asiat ovat vallan hyvin moneen muuhun maahan verrattuna, vaikka välillä eduskunnassa ja yhteiskunnassa ollaankin eri mieltä asioista.
– Hallitukset istuvat koko kauden, vaalit pidetään ajallaan, tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, ja niiden tulokset tunnustetaan. Kansallista turvallisuutta koskevista kysymyksistä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Varautuminen niin puolustuksen, väestönsuojelun kuin energiaturvallisuudenkin alueella on korkealla tasolla. Kaikkeen ei voi varautua, mutta yllättävissä tilanteissa yhteistyö toimii, Halla-aho summaa.
Valtiopäivät avataan tänään
Eduskunnassa on tänään valtiopäivät, ja kevään istuntokausi alkaa virallisesti.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa vuoden 2026 valtiopäivät perinteisesti puheella, johon puhemies Jussi Halla-aho vastaa eduskunnan puolesta omalla puheellaan. Presidentin ja puhemiehen puheiden jälkeen edustajat kokoontuvat Valtiosaliin kahvitilaisuuteen.
Iltapäivän päätteeksi Stubb pitää vielä erillisen tilaisuuden medialle.
Valtiopäivien avajaiset alkoivat kello 12 jumalanpalveluksella
Päivä on alkanut jo kello 12 jumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksen lisäksi eduskunnassa on järjestetty tunnustukseton avajaisjuhla, aiheenaan tulevaisuus ja demokratia.
Voit katsoa koko valtiopäivien lähetyksen tästä.
Tämä on päivittyvä uutisartikkeli.
