Kun vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia loppuu Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä vuodenvaihteessa, noin tuhat leikkausta siirtyy muualle. Ne ovat esimerkiksi tekonivelleikkauksia ja syöpäleikkauksia.
Merilappilaiset voivat valita, haluavatko he Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle vai Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan. Laki takasi potilaalle valinnanvapauden erikoissairaanhoidossa jo vuonna 2014, mutta harva sitä on käyttänyt.
Jatkossa tilanne todennäköisesti muuttuu ja moni Meri-Lapissa valitsee oman hyvinvointialueen sairaalan sijaan Oulun.
Kerromme tässä jutussa, mitä valinnanvapaus tarkoittaa. Kysymyksiin on vastannut terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo Lapin hyvinvointialueelta.
Mitä ja milloin potilas voi valita?
Potilaalla on Miia Palon mukaan valinnan mahdollisuus kahdessa kohtaa. Ensimmäinen hetki on, kun perusterveydenhuollon lääkäri kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Potilas voi yhdessä lääkärin kanssa valita toivomansa julkisen sairaalan mistä päin Suomea tahansa.
Jos sairaalatutkimuksissa päädytään siihen, että tarvitaan leikkaushoitoa, potilas voi valita leikkauspaikan. Palo sanoo, että ensin mainitun valinnanvapauden laki turvaa yksiselitteisesti ja myös leikkauspäätöksen kohdalla Lapha aikoo tulkita lakia niin, että potilas voi jälleen valita.
Palo olettaa, että merilappilaiset haluavat tutkimuksensa Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jossa poliklinikkatoiminta jatkuu. Jos potilas valitsee leikkauspaikaksi Lapin keskussairaalan, hänelle annetaan suoraan leikkausaika tai asetetaan leikkausjonoon. Leikkauksen tekee parhaassa tapauksessa sama lääkäri, joka potilaan on Länsi-Pohjassa tutkinutkin.
– Jos taas potilas lähetetään Ouluun, siellä tehdään tapauksesta riippuen leikkaussuunnitelma ja asetetaan potilas leikkausjonoon tai kutsutaan hänet vielä ennakkokäynnille Ouluun.
Mitä potilas ei voi valita?
Valinnanvapaus koskee kiireetöntä erikoissairaanhoitoa. Päivystystilanteissa hoitopaikkaa ei voi valita, esimerkiksi silloin jos murtunut jalka pitää leikata. Silloin ambulanssi kuljettaa potilaan kyselemättä Meri-Lapista Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle.
Valintaa ei tehdä yleisesti eikä pysyvästi vaan kunkin lähetteen kohdalla erikseen.
Peruslähtökohta luonnollisesti on, että potilas ei voi valita korkeamman tason hoitoa, esimerkiksi sairaalahoitoa silloin kun perusterveydenhoito riittää.
Kuka maksaa laskut?
Lapin hyvinvointialue maksaa sille kuuluvat kulut riippumatta siitä, onko lappilaispotilas hoidossa Rovaniemellä vai Oulussa. Hyvinvointialueelle kustannus Oulussa hoidetusta potilaasta on Palon mukaan suurempi kuin omissa sairaaloissa hoidetuista potilaista.
Potilas taas maksaa poliklinikkamaksut sekä päiväkirurgian ja vuodeosaston potilasmaksut samalla tavoin hoitopaikasta riippumatta. Asiakasmaksujen suuruus voi vaihdella eri hyvinvointialueilla.
Kela korvaa matkat niin Lapin keskussairaalaan kuin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.
Mihin merilappilaiset aikovat lähteä?
Ennakkoarviot ovat hyvin vaihtelevia. Tuoreen kyselyn mukaan lähes kaikki merilappilaiset valitsisivat Oulun, mutta konsulttiarvion mukaan vain kolmannes.
Tositilanteessa valintaan vaikuttanee esimerkiksi hoitojonon pituus.
THL:n tuoreimpien tilastojen mukaan Laphassa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä jonottaneita on 5 %, kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella osuus on 27 %. Heidän kohdallaan hoitotakuu ei siis toteudu.
Riittääkö hoitajia molemmissa sairaaloissa?
Kun kirurgian vuodeosasto suljetaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa, uusi perustetaan Lapin keskussairaalaan. Ennakoimattoman tilanteen vuoksi vuodeosaston työpaikat ovat alkuvaiheessa määräaikaisia.
– Aika näyttää, kuinka paljon enemmän potilaita oikeasti tulee. Kapasiteettia joudutaan sitten sen mukaan säätämään, Miia Palo sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johto vakuuttaa, että Meri-Lapista mahdollisesti tulevat potilaat pystytään hoitamaan Oulussa.
Palon mukaan valinnanvapautta on käytetty tähän mennessä hyvin vähän. Lappilaisia on hoidettu Oulun yliopistosairaalassa pääasiassa siksi, että tietyt hoidot on keskitetty sinne.
